Ollos tervetullut sopivan lämpöinen kesäkuu ja kesä!!

Tiistai 1.6.2021 - Kalevi Suojanen

Itsenäisyyden puisto Oulunkylässä 1.6.2021

ELÄMÄÄ

Toivon, että olet pystynyt koronasta huolimatta elämään elämääsi onnellisena. Toivomukseeni sisältyy se, että yksin eläjät ovat mukautuneet onnellisuutta tuntien nauttimaan itsellisyydestään, ja se, että seuranhaluiset ovat pystyneet koronaohjeita noudattaen maskien ja turvallisuusvälit pitäen pystyneet elämään kemioiltaan yhteenkäyvien seuralaisten kanssa tyytyväisinä.

Blogin myöhäisestä syntymisestä lienet voinut aavistella, että kaikki ei ole osaltani sujunut omien tavoitteideni mukaan. Valokuvan Itsenäisyydenpuistosta toki otin tiistaina 1. kesäkuuta. Kuitenkin ennen sitä ja sen jälkeen on ollut suuria murheita. Totta puhuen ne ovat olleet myönteisiä elämän haasteita, jotka ovat viekkaasti pukeutuneet ongelmien asuun. Nyt elämä on toivorikkautta täynnä. 

keskiviikko 2.6.2021:

Kirjoitan blogia muutaman kuukauden tavan mukaan vähitellen. Hyvä lienee, että merkitsen ennen "osakirjoituksiani" niiden syntymisen päivämäärän. Tänään kirjoitan keskiviikon 2.6. ajatuksiani, huomenna torstain 3.6. ajatuksia. Luja pyrkimys on pysyä ajan tasalla siten, etten kirjoita maanantaina edellisen sunnuntain tapahtumista. Siksi ilmoitan jo tänään, että perjantaina 4.6. on Puolustusvoimain lippujuhlan päivä. Tosin siitä ei paljon ole informoitavaa, koska päivän valtakunnallisen paraatin järjestäminen Joensuussa on jouduttu perumaan vallitsevan koronavirusepidemian takia.

"Osana koronavirusepidemian liittyviä rajoitustoimia Puolustusvoimat toteutti myös vuonna 2020 lippujuhlan päivän uudella tavalla, koska paraatia ei voitu järjestää. Silloin järjestettiin Laivaston soittokunnan viihdekonsertti Turussa, jota voitiin seurata Ylen kanavilla. Päivän ohjelmassa oli tuolloin myös muun muassa lipunnostoja, seppeleenlaskuja, Puolustusvoimain komentajan tervehdys sekä paikallista ohjelmaa ympäri Suomea.


Puolustusvoimat valmistelee tämän vuoden lippujuhlan päivän ohjelmaa yhteistyössä Yleisradion ja tarvittavien muiden toimijoiden kanssa. 
- Tavoitteemme on myös tänä vuonna tarjota kansalaisille arvokasta ohjelmaa, joka kunnioittaa perinteitä, mutta toteutetaan vaihtoehtoisella tavalla. Juhlapäivän tapahtumia nähdään sekä televisiossa että sosiaalisen median kanavilla. Toiveemme on myös, että viimeistään ensi vuonna voimme taas tarjota perinteisen sotilasparaatin, sanoo Pääesikunnan komentopäällikkö prikaatikenraali Kim Mattsson."  (Lähde: puolustusvoimat.fi)

t. Kalevi

Kevät tulkoon, korona menköön!

Lauantai 1.5.2021 - Kalevi Suojanen

20210430_170906.jpgItsenäisyydenpuisto Oulunkylässä

Vappuna 2021

HYVÄÄ VAPPUA, HYVÄÄ TOUKOKUUTA, HYVÄÄ YHÄ KORONATTOMAMPAA VUOTTA!

Vappu, 1, Toukokuu, Kevät, Kalenteri

Ilmapallot, Värikkäitä, Uima Allas, Vesi, Vedenpinnan

Vappu, Tuulihyrrä, Tuuli, Lelu, Hyrrä, May 1                                             

                                        Kuvat: Pixabay

Hyvät kanssaeläjä-lukijani!

Olen koko kuukauden aikana jokaisena päivänä kirjoittanut blogia ilmestymäksi 1. toukokuuta eli Vapunpäiväksi. Se on mieluisin harrastukseni nyt, kun ei posetiivin soitonkaan mahdollisuuksia ole olemassa. Joinakin päivinä olen kirjoittanut muutaman tunnin, useimpina päivinä vähemmän, mutta aina vähintään puoli tuntia.

Kun eilen Vapun aattona katsoin toukokuun kirjoitukseni kokonaismäärää, siitä olisi riittänyt kohtuupitkä kirjoitus sekä toukokuulle että alustavaa tekstiä myös kesäkuulle. Tänään, Vapunpäivänä, jaoin tekstin kahtia: laitoin lopullisen tekstin ilmestymään tänä päivänä iltapäivällä. Toisen osan pieniä lisäyksiä, muutoksia ja parannuksia varten laitoin ilmestymään 1.6. Sitten kun vielä kello 14:n paikkeilla tarkistin, että tekstit ovat kohdallaan, ne olivatkin salaperäisesti kadonneet. Tai oikeastaan pieniä rippeitä oli jäljellä kesäkuun kohdalla. Alakuloisena, migreenistä kärsien - nuoruuden merkki? - podin ehkä psyykkistä selkä- ja muita särkyjä ja nukahtelin vähän väliä.

Kuitenkin ihan kaikki, mihin aikaani annan, on voimaannuttavaa ja miellyttävää. Mutta kaikessa kivassakin ovat vastoinkäymiset mahdollisia ja inhimillisiä.

Oma isäni sanoi minun lapsena ollessain, että iäkkäät ihmiset nukkuvat aika paljon koko vuorokauden aikana. Kuten olen aikaisemmin kertonut, he harjoittelevat isän mukaan ikiunta. Mutta nyt kun on ilon juhla, Vappu, en sitä tietoisesti niin ajattele. Oma muu työtilanteeni on nyt levon välillä lähes kokoaikaista, joten tilanne on haasteellinen. Se tietenkin helpottaa osittain, että toukokuun blogiteksti on kertaalleen käynyt aivojeni läpi. Mutta aikataulutus on suuri haaste. 

Kun päästään takaisin arkeen, ilmoitan blogisivulla uusimman tiedon toukokuun blogin julkaisemisesta. Pahoittelen syvästi sitä, mitä pääsi tapahtumaan. Taitaa olla niin, että iän lisääntyessä bittiavaruuskin tulee entistä lähemmäksi. Kestetään, ajatellaan kaikista mahdollisista ja mahdottomistakin asioista piiloon meneviä hyviä puolia.

Teidän

Kalevi

ELÄMÄÄ TOUKOKUUSSA

Lauantai 1.5. Vappu, suomalaisen työn päivä, virallinen liputuspäivä

Sunnuntai 9.5. Äitienpäivä, virallinen liputuspäivä 

IFOLORIN VÄRSSYPANKISTA ÄIDILLE JA ISOÄIDILLE:

Kun sydän on niin lämmin ja hellä, on hyvä istua polvella lämpöisellä.
__

Niin paljon sä meille merkitset, siksi ansaitset kauneimmat kiitokset.
__

Mummon syliin lämpimään pienet jalat kiipeää mielellään.
__

Yli harmaidenkin päivien kantaa voima äidinrakkauden.

Samana päivänä äitienpäivän kanssa 9.5.2021 on Eurooppa-päivä, vakiintunut liputuspäivä 

Keskiviikko 12.5. J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä,  vakiintunut liputuspäivä. 

Johan Vilhelm Snellman (12.5.1806 - 4.7.1881) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies. Hän vaikutti merkittävästi suomen kielen asemaan ja Suomen markan käyttöönottoon. (Wikipedia) - Muuten: Suomen Pankki sijaitsee Snellmaninkadulla Helsingissä.

1955 alkoi muutaman vuoden ajanjakso, jolloin Snellmanin kuva oli Suomen suurimman setelin, 10 000 markan setelin, etusivulla. Myöhemmin tuli vielä toinen ajanjakso, jolloin hänen kuvansa oli 100 markan setelissä.

10 000 mk seteli 1955 Suomi

LAPSUUDEN TARINA 10 000 MARKAN SETELISTÄ

Tämä tarina on käsittääkseni kutakuinkin tarkkaan vuodelta 1955. Silloin uusi, arvokas seteli säteili ihmisten aivoissa uutuuttaan.

Silloin Olin tulossa syntymäpitäjässäni Taivassalossa polkupyörälläni kirkonkylään Kurjalanrannasta uimasta merestä. Jäätelökioskin kupeessa oli toistakymmentä nuorta kaveriani ja muuta nuorisoa. Olin juuri etenemässä maantiellä pyörälläni heidän kohdalleen. Samassa näin maantiellä 10000 markan setelin. Huusin lujaa: "SNELLU!", heitin pyöräni ojan penkalle ja menin ottamaan maantieltä setelin. Pojat olivat leikanneet "Snellun" kuvan jostakin lehdestä. En tainnut muistaa olla tyytyväinen itseeni, kun sain niin monta ihmistä hyväntuulisiksi.

Snellmanin päivä ja suomalaisuuden päivä, keskiviikko on aattopäivä:

Torstai 13.5.: Helatorstai 

Helatorstai lienee Maija ja Matti Meikäläiselle merkki siitä, että helluntai ei ole enää kaukana. Helatorstai on virallinen pyhäpäivä. Kristillisessä maailmasssa helatorstaita nimitetään myös Kristuksen taivaaseenastumisen päiväksi. Se on kalenterissa neljäskymmenes päivä pääsiäisestä. Koska pääsiäisen ajankohta liikkuu, myös helatorstain päivämäärää vaihtelee vuosittain. Koska pääsiäispäivä on sunnuntai, neljäskymmenes päivä siitä on aina torstai. Se on useimmiten toukokuussa, joskus harvoin kesäkuun alussa.

Sunnuntai 16.5. Kaatuneitten muistopäivä, vakiintunut liputuspäivä.

Sunnuntai 23.5. Helluntaipäivä

Vnhan kansan tieto: Helluntain paisteet on koko kesän paisteet.

Keskiviikkona 26.5. on täysikuu Täysikuu 2021: Tarkista, milloin on seuraava täysikuu! - Kotiliesi.fi

Sunnuntai 30.5. Pyhän kolminaisuuden päivä: Tämä päivä on muistopäivä sille, että Taivaan Isän ja Hänen poikansa lisäksi mukaan tuli 30.5. kauan sitten Pyhä Henki ja käsite Kolmiyhteinen Jumala.

NUKAHTAMISEN JA NUKKUMISEN HAASTEISTA

Nukahtaminen voi olla osalle meistä vaikeuksien takana. Hyvää tekisi esimerkiksi se, jos nukkumaan mennessäsi ei käy "kovilla kiireen kierroksilla". Nukahtamiselle ja nukkumiselle parasta on levollinen olo ja sen myötä hyvä mieli. Lenkkeily tai raskas raataminen juuri ennen nukkumista ei liene kovin hyvä idea. Iltalukeminen on hyvä valita sellaiseksi, joka nukkumisaikaa lähestyvä tuntee itselleen mieluisaksi ja hyvää oloa tuottavaksi. Päivän hyviä hetkiä ja onnistumisia on hyvä itseään kiittäen vielä kerrata ja olla niistä tyytyväinen.

Hyvät ja omasta itsestään hyvältä tuntuvat päiväohjelmat tuovat rauhallisuutta yöuneenkin. Suurin piirtein samanaikaiset nukkumaanmenoajatkin ovat hyvästä samoin kuin uniajat. Uneen erikoistuneet tutkijat, lääkärit ja muut vastaavat tavannevat sanoa, että "ei tehdä siitä kovin suurta numeroa". Kyllä kai siinäkin on varmaa totuutta. Niin on ainakin silloin, jos tuloksena on pettymyksiä. Mutta kyllähän me ihmiset olemme toisiimme vertailtaessa hyvin erilaisia. Minä ainakin pidän esimerkiksi unipäiväkirjan pitämistä mielenkiintoisena ainakin silloin, kun saavutan unimäärässä tavoitteeni. Yhtäjaksoisuudesta olen joustanut. Minusta on ihan hyvä, jos vaikka herää ennen tarpeelliseksi luokittelemaansa uniaikaa, syö aamupuuron ja menee uudelleen nukkumaan. Sitä paitsi se uudelleen nukahtamisen aika tuntuu usein päivän parhaalta hetkeltä. - Mutta summa summarum: Kukin taaplaa tyylillään.'

LOHDUTUKSEKSI YKSINÄISILLE

Monet meistä ihmisistä tuntevat itsensä yksinäisiksi.

Yksin elävistä ihmisistä, nykykielellä ilmaistuna sinkuista, osa on tyytymätön yksinäisyyteensä. Ainakin osa heistä toivoo vierelleen kanssaeläjää. Toiset ovat yksinäisyyteensä varsin tyytyväisiä. Suhtautuminen yksinäisyyteen on luonnekysymys. Toisaalta jos yksinäisyys johtuu esimerkiksi toisten ihmisten ilkeydestä, eihän se ole geeneissä, vaan toisten ihmisten aiheuttama olotila. Syitä voi olla useampia kuin ei-yksinäiset tulevat edes ajatelleiksi. Uskoakseni esimerkiksi yksinäinen, syvästi kristitty ihminen voi elämäntilanteensa vuoksi tuntea syvästi päässeensä yksinäisyytensä johdosta hyvin lähelle Kaikkivaltiasta. Hänelle on ehkä auennut suuri mahdollisuus saada tuosta tunteesta voimaa jokapäiväiseen elämäänsä. Taiteilijaluonteet puolestaan voivat toteuttaa taitojaan ja luontumuksiaan, itseään, valitsemallaan taiteen alalla. Ja niin edelleen, ja niin edelleen...

Kun luin ajatuksella V.A. Koskenniemen tunnetun runon alun, sain ahaa-elämyksen. Sehän on hyvinkin surullisen tuntuinen. Mutta voiko se ollakin yksineläjälle suuri lohdutus!? Jos hän on itseään muihin ihmisiin vertaavaa tyyppiä, eihän kukaan niistä eri tilanteissa olevista ihmisistä ole loppujen lopuksi sen paremmassa asemassa kuin "sinkku". Edellä viittasin V.A. Koskenniemen runoon. Tässä on sen alku, johon edellä viittasin:

Yksin oot sinä, ihminen, kaiken keskellä yksin, yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot.

MIETISKELTÄVÄKSI

Uusi päivä sarastaa, linnut laulaa, tuoksuu maa. Sinä istut vierelläin, on hyvä olla näin.

Sanat Veikko "Vexi" Salmi. laulajana ainakin Fredi. Olen soittanut tuota levyä sen ilmestymisvuonna 2008 aamuisin, kun olimme Alzheimerin tautia sairastavan Maire-vaimoni kanssa kotimme keittiön pöydän ääressä aamukahvilla. Aavistelin, että Mairen elämä on kalkkiviivoilla. Tuo laulu teki meille molemmille hyvää. Lääkärit ja muu sairaanhoitohenkilöt uskoakseni sanovat, ettei Maire voinut tuosta laulusta mitään ymmärtää. - Kyllä hän voi. Kyllä hän tunsi, että häntä rakastetaan ja kyllä hän tunsi, että hän rakastaa. Ja kyllä hänellä oli yhtä onnellinen olo kuin minulla, kun iltaisin nukkumaan mentyämme nukahdimme käsi kädessä. Se on elämäni yksi onnellisimmista muistoista.

Kuitenkin sairaanhoitohenkilöstö Mairen elämän viimeisillä kalkkiviivoilla halveksi, vähätteli ja kiusasi minua. Pidin pääni ja lääkärit pitivät omasssa viisaudessaan oman päänsä. Viimeisen kerran heidän edustajansa kävi kotonamme eräänä vuoden 2009 kesäkuun alun iltana hiukan ennen puolta yötä. Hän oli kahdestaan Mairen sängyn luona pienen tovin. Menimme tuttuun tapaamme Mairen kanssa onnellisina nukkumaan käsi kädessä. Aamuisin olin tottunut lämmittämään Mairen ääreisverenkierron heikenemisestä johtuen viileiksi tulleita jalkoja. Niin tein nytkin. Mutta jalat eivät lämmenneet. Maire oli kuollut yöllä noin kello 03. - Hän näytti aivan oikealta enkeliltä. Maire-enkeli nukkui sängyssään iltaan asti, jolloin hänet noudettiin patologian laitokselle.

AJATELMIA

Eivät asiat tappelemalla selviä.

Ei ahneen aitta ole koskaan kyllin täynnä.

Sukupolvesta toiseen eri sukupolvien väliset suhteet ovat vaarassa muuttua jännitteisiksi.

 

KIRKOLLISIA SANOJA

(www.ev.lut.fi/kirkkovuosikalenteri)

Torstai 13.5.

Helatorstai

Pääsiäisjakso, pääsiäisaika

Liturginen väri: valkoinen

Kuusi alttarikynttilää

KESKEISTÄ: KOROTETTU HERRA

Helatorstain eli Kristuksen taivaaseenastumisen päivän aihe ja ajankohta, 40 päivää pääsiäisestä, juontuu Apostolien tekojen alusta.

Kristus korotettiin taivaisiin. Hän on astunut taivaalliselle valtaistuimelle ja istuu nyt Jumalan oikealla puolella. Hänelle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Mikään ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta. Me emme voi saada yhteyttä Kristukseen inhimillisten aistiemme välityksellä, mutta silti hän on Pyhän Henkensä kautta sanassa ja sakramenteissa läsnä seurakuntansa keskellä. Hänen seuraajiensa tehtävä on viedä sanoma korotetusta Herrasta koko maailmaan.

PSALMILAUSE:

Galilean miehet, mitä te siinä seisotte katselemassa taivaalle?
Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen,
tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näitte hänen taivaaseen menevän.

Sunnuntai 16.5.

6. sunnuntai pääsiäisestä

Pääsiäisjakso, pääsiäisaika

Liturginen väri: valkoinen

Neljä alttarikynttilää

KESKEISTÄ: PYHÄN HENGEN ODOTUS

Sunnuntain latinalainen nimi exaudi (= kuule, Herra) on päivän antifonin alusta (Ps. 27:7). Seurakunta odottaa rukoillen Pyhän Hengen lahjaa.

Ennen taivaaseenastumistaan Kristus lupasi omilleen Pyhän Hengen ja kehotti heitä odottamaan tämän lupauksen täyttymistä. Kristuksen lupaama Pyhä Henki luo yhteyden taivaaseen astuneen Herran ja opetuslasten (seurakunnan) välille, karkottaa pelon ja tekee kristityt osallisiksi Kristuksesta ja hänen lahjoittamastaan pelastuksesta. Pyhä Henki vakuuttaa kristityille, että he ovat Jumalan lapsia ja saavat Jeesuksen tavoin kutsua Jumalaa nimellä Abba, Isä.

PSALMILAUSE:

Herra, kuule, kun huudan sinua!
Ole minulle armollinen, vastaa pyyntööni.

       Sunnuntai 23.5.

 Helluntaipäivä

Helluntaijakso, helluntaiaika
   Liturginen väri: punainen
     Kuusi alttarikynttilää

KESKEISTÄ: Pyhän Hengen vuodattaminen

Helluntain ajankohta määräytyy Apostolien teoissa (Ap. t. 2) kuvatusta Pyhän Hengen vuodattamisesta, joka tapahtui Kristuksen ylösnousemuksen jälkeisenä juutalaisten helluntaina. Juutalaiset viettävät helluntaijuhlaansa 50. päivänä pääsiäisestä. Juhlan suomenkielinen nimi on saatu ruotsin kielen ilmauksesta helig dag (pyhä päivä). Monissa kielissä juhlan nimi pohjautuu kreikan sanaan pentekoste (= viideskymmenes).

Juutalaisten helluntai oli sadonkorjuun ja 100-luvulta jKr. myös lain saamisen juhla. Kristillisessä helluntaissa tulivat keskeisiksi aiheiksi Pyhän Hengen saaminen ja Hengen toiminta sekä alkuseurakunnan ja koko Kristuksen kirkon synty. Helluntaina toimitettiin ensimmäiset kristilliset kasteet. Varhaisessa kirkossa helluntai oli pääsiäisen ohella toinen vuoden kastepäivistä.

Helluntaiaattoon huipentuu helatorstaista alkava Pyhän Hengen odottaminen. Sen iltaan sopii juhlaan valmistava iltajumalanpalvelus tai iltarukous (vesper).

Helluntain raamatuntekstit puhuvat Pyhästä Hengestä lupauksena ja lahjana. Hänet on lähetetty meille puolustajaksi, auttajaksi ja lohduttajaksi. Tässä Hengessä Kristus on kirkossaan jatkuvasti läsnä. Pyhä Henki liittää maailman kaikki kristityt Kristuksen kirkkoon, yhteen Herraan ja yhteen uskoon. Näin helluntain sanoma merkitsee vastakohtaa sille hajaannukselle, mikä on kuvattu kertomuksessa Babylonin tornista.

PSALMILAUSE: Herran henki täyttää maanpiirin. Halleluja!

   Helluntaikuva noin vuodelta 1200

            (Lähde: Wikipedia) 

Sunnuntai 30.5.2021

Pyhän Kolminaisuuden päivä

Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika

Liturginen väri: punainen

Kuusi alttarikynttilää

KESKEISTÄ: Salattu Jumala

Läntisessä kirkossa määrättiin vuonna 1334, että helluntain jälkeistä sunnuntaita vietetään Pyhän Kolminaisuuden juhlana. Pyhäpäivän sanomassa kiteytyy kirkon opetus Jumalan kolmiyhteisyydestä. Pyhän Kolminaisuuden päivä on uskontunnustuksen päivä.Raamatuntekstit puhuvat Jumalan salatusta olemuksesta, joka ylittää kaiken ihmisymmärryksen. Jumala on yksi, mutta hän on ilmoittanut meille itsensä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Hän vaikuttaa Luojana, Lunastajana ja Pyhittäjänä. Usko ei käsittele Jumalan olemusta tiedollisesti eritellen vaan ihmetellen, ylistäen ja hänen armotekojaan julistaen.


PSALMILAUSE:

Ylistetty olkoon Pyhä Kolminaisuus,
yksi ja jakamaton Jumala.
Hän on meille hyvä ja armollinen.



TOIVON TOIVOTUS

Elätä jatkuvasti haaveita. Muuta ajan myötä ainakin osa niistä tavoittteiksi. Elätä pysyvästi myönteinen toivo. Ällös toki vastapainoksi pelkää pahinta; jos tuo pelko kuitenkin kiusaa, ideoi hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa, ettei se tuo pelko tule survomaan yön ja seuraavan päivän elämääsi.

t. Kalevi

Heijaa huhtikuu, hurraa!

Torstai 1.4.2021 - Kalevi Suojanen

 NÄKYMÄ ITSENÄISYYDEN PUISTOSTA OULUNKYLÄSSÄ 1.4.2021

Tässä kuvassa lienee sama ilmiö kuin läheltä kuvatun käden tai jalankin osalta. Läheisyys suurebtaa kohdetta. En huomannut, ettö multapohja olisi silmin katsottuna näyttänyt noin sekavalta. Toivotaan, että toukokuun kuvassa näkyy jo vehreyttä ja vihreyttö.

HYVÄT SISARET JA VELJET

Kyllä kuitenkin - ainakin välillä - erittäin  kivuliaalta tuntuneen koronatalven alta olemme siirtymässä toivottavasti elähdyttävän kauniiseen kevääseen ja koronattomaan kesään! Jos näin käy, hurraa, hurraa, hurraa!!

Oma  unelmani on tehdä vielä yksi tietokirja. Olen sen hyvässä alussa ja tavoitteena on saada teos valmiiksi ennen ensi joulua. En jätä blogia pois, mutta alan kirjoittaa blogirivejä kirjan lomassa aina sopivina hetkinä. Eli aloitan blogin joka kuukauden alussa ja täydennän sitä kohtuullisesti kuukauden varrella. Lisäykset kirjoitan eri värillä, niin ei tule luettavaksi "perusblogia" uudelleen. Ystävällisin terveisin, Kalevi 

ELÄMÄÄ HUHTIKUUSSA

PAASTON LOPPUPÄIVÄT

Kertausta evl.fi-sivustolta jo maaliskuun tekstissäni esiin tulleista nykypaaston ohjelmaehdotuksista. Tässä on huhtikuun alkupäivien ehdotukset viimeisille paastopäiville, ole hyvä:

1.4. Kiirastorstai: "Pyydä anteeksi, jos olet tehnyt väärin." 

2.4. Pitkäperjantai: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” 

3.4. Lauantai, niin sanottu Hiljainen lauantai: "Karsi pihapensaat. Mieti, mistä luopuisit elämässäsi."

TUULI HILJAA HENKÄILEE

(Sanat: Olli WUORINEN 1842 - 1917)

Kansalkoulussa näitä kevätlauluja on tullut hartaasti lauletuksi 1950-luvulla. Ei se silloin vasstenmiielistä ollut, mutta se oli paitsi oikeus myös velvollisuus. Nyt iäkkäämpänä vasta ymmärtää syveällisesti kauniiden laulujen hyvän ja syvän kauneuden. Seuraavassa on ote Tuuli hiljaa henkäilee -laulusta:

Tuuli hiljaa henkäilee, aalto vapaa välkkyilee,

pikkulintu suruton laulelee; "nyt kevät on!"

Vuokko kaino kuvustaan avaa silmäns' unestaan,

kaunokuvat hymyten nousee kaste niityllen.

HUOMIOITAVAA

Torstai 1.4. on KIIRASTORSTAI, eli  pääsiäinen on kohtsillään.

Torstai 1.4. on APRILLIPÄIVÄ, sillä näet nimittäin nyt sattuu olemaan huhtikuun ensimmäinen päivä.

Perjantai 2.4. on PITKÄPERJANTAI.

Lauantain 3.4. olevan lauantain nimi on arkikielessä LANKALAUANTAI. Nimi johtuu siitä, että ennen vanhaan tuona lauantaina pestiin ja värjättiin talven aikana kehrätyt langat. Seuraava päivä, sunnuntai, oli SUKKASUNNUNTAI. Silloin langat kodottiin sukiksi ja muiksi vaatteiksi.

Sunnuntai 4.4 on arkikielen sukkasunnuntain lisäksi jotakin todella suurta: ENSIMMÄINEN PÄÄSIÄISPÄIVÄ. Seuraavakin päivä on  pyhäpäivä, maanantai, 5.4, on TOINEN PÄÄSIÄISPÄIVÄ.

Torstaina 8,4. Romanien kansallispäivä, sisäministeriön suosittama yleinen liputuspäivä.

Perjantai 9.4.  Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä,

liputuspäivä   

Ahvenanmaalla vietetään vuosittain Ahvenenmaan lipun päivää huhtikuun viimeisenä sunnuntaina. Tänä vuonna tuo liputuspäivä Ahvenanmaalla  on sunnuntaina 25.4. 

Tiistaina 27.4. toivottavasti näkyy TÄYSIKUU. 

Tiistai 27.4. Kansallinen veteraanipäivä, liputuspäivä

 

Perjantai 30.4 onkin jo Vappuaatto.

KOMEDIALLISTA tai DRAAMALLISTA


(Poika pyytää isäänsä lahjoittamaan autonsa sitä tarvitsevalle pyytäjä-pojalleen:)

- Isä hei! Lahjoitathan autosi minulle kuolemasi jälkeen. Mutta elä nyt vielä kahdeksan vuotta, niin sitten jalkani yltävät polkimille.

"Olipa kerran isoveli ja pikkuveli. Pikkuveli kertoo äidilleen: "Isoveli käy iltaisin flikkoja katsomas, mutta minä en käy - ainakaan vielä. Katsos kun minä en uskalla tulla kotiin, kun pelkään pimeää". Sitten, kun olen kasvanut isommaksi, en enää pelkää pimeää."

   

TOIVON TOIVOTUS

Unelmat ovat toivorikkaan elämän jatkuva akku ja voimavara. ÄLKÄÄMME UNOHTAKO EIKÄ MUUTOINKAAN LOPETTAKO UNELMOIDA!


t. Kalevi

JK

TULOSSA PIAN LISÄTEKSTIÄ ENTISEEN TAPAAN ESIMERKIKSI KIRKOLLISISTA ASIOISTA:

KIRKOLLISTA HUHTIKUUSSA

MIKÄ ON PÄÄSIÄISVIIKKO ja PÄÄSIÄISAIKA?

Hiljainen viikko tai suuri viikko tai pyhä viikko on pääsiäistä edeltävä viikko, joka alkaa palmusunnuntaista ja päättyy pääsiäiseen eli Kristuksen ylösnousemusjuhlaan. Hiljaisella viikolla muistellaan Kristuksen kärsimyskertomusta.

Luterilaisessa kirkossa ja hiljaisesta viikosta käytetään myös nimitystä kärsimysviikko tai piinaviikko. Ortodoksisessa kirkossa käytetään nimitystä suuri viikko, ja jokaiselle arkipäivällekin on annettu etuliite suuri: suuri maanantai, suuri tiistai ja niin edelleen. Viikosta voidaan käyttää myös nimeä pääsiäisviikko. joskin kirkkovuoden osana oleva pääsiäisviikko on vasta seuraava eli pääsiäissunnuntaista alkava viikko.

Ortodoksisessa kirkossa suuri viikko liittyy 40-päiväiseen suureen paastoon eli pääsiäispaastoon heti sen jatkoksi. Suuren viikon aika on ortodoksisessa kirkossa ankaran paaston aikaa.

Paastoa harjoitetaan monissa kristillisissä suuntauksissa. Alun perin kristillisessä kirkossa paastottiin keskiviikkoisin ja perjantaisin ja 300-luvulta lähtien 40 päivää ennen pääsiäistä, mikä on edelleen tapana varsinkin katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa. Tästä paastosta ovat myös luterilaisen kirkon kirkkovuoden viisi paastonaikaista sunnuntaita edelleen muistona. Jotkut kristilliset suuntaukset eivät harjoita paastoa, koska pitävät sitä ulkoisena.

Suureksi viikoksi nimitetään ortodoksisessa kirkossa pääsiäistä edeltänvän auuren paaston ja sitä seuraavan Kristuksen ylösnousemuksen juhlan väliin jäävää viikkoa. Siitä käytetään myös nimitystä Suuri ja Pyhä Viikko. Luterilaisessa maailmassa viikolle on annettu nimet: hiljainen viikko ja piinaviikko.

Hiljainen viikko tai suuri viikko tai pyhä viikko on pääsiäistä edeltävä viikko, joka alkaa palmusunnuntaista ja päättyy pääsiäiseen eli Kristuksen ylösnousemusjuhlaan

Pääsiäisaika on kirkkovuodessa erityisen merkityksellinen ja pitkään jatkuva ajanjakso. Tavallaan se alkaa hyvissä ajoin ennen pääsiäistä ja kestää pitkälle pääsiäisen jälkeen. Tuon jakson päivät määritetään "ennen" ja "jälkeen" pääsiäistä. Painokasta ja tärkeää "uskonnollista yleissivistystä" evl.fi-sivustolta, ole hyvä:

PÄÄSIÄISAIKA

Pääsiäinen on kirkkovuoden keskus, josta lasketaan aikaa sekä taakse- että eteenpäin. Sitä onkin sanottu juhlien juhlaksi siksi, että sen aihe, Kristuksen ylösnousemus, on kristillisen uskon keskeisin asia. Alkuaan pitkäperjantai ja pääsiäinen muodostivat yhden juhlan, mutta 300-luvulla pitkäperjantai erkani erilliseksi juhlapäiväksi.

Juhlan suomalainen nimi viittaa paastosta pääsemiseen. Useissa kielissä nimi juontuu juutalaisten pesah-juhlasta, jota vietetään Egyptistä vapautumisen muistoksi. Kristikunnassa Egyptin orjuudesta pääseminen alettiin nähdä ennusmerkiksi siitä, että Kristus vapautti ihmiskunnan synnin, kuoleman ja turmiovaltojen orjuudesta.

Kiirastorstai 1.4.2021

Kiirastorstai oli ennen korona-aikaa hyvinkin suosittu iltakirkon ajankohta. Kiirastorstaina muistellaan opetuslasten viimiestä ateriaa yhdessä Jeesuksen kanssa. Tuona iltana Jeesus asetti muistokseen ehtoollisen. Ja tuona iltana Juudas Iskariot kavalsi Jeesuksen.

Liturginen väri: violetti tai sininen.

Kaksi alttarikynttilää

KESKEISTÄ

Pyhä ehtoollinen

Kiirastorstai muodostaa pääsiäisjakson käännekohdan. Tuhkakeskiviikkona alkanut katumusaika päättyy kiirastorstain ehtoollisjumalanpalvelukseen.

PSALMILAUSE:

Jumalan leipä on se, joka tulee taivaasta
ja antaa maailmalle elämän.

PERJANTAI 2.4.2021

Pitkäperjantai

Pääsiäisjakso, paastonaika

Liturginen väri: musta

Ei alttarikynttilöitä

KESKEISTÄ

Jumalan Karitsa

Pitkäperjantain sanoma julistaa: Kristus on kuollut meidän edestämme. Hänen sovitustyönsä on täytetty. Siksi tämä on suuri päivä kristikunnassa. Monissa kielissä se näkyy jo päivän nimessä. Useissa slaavilaiskielissä ja jopa sukukielissämme unkarissa ja virossa käytetään nimityksiä, jotka merkitsevät ’suuri perjantai’. Kristityn saamaa sovituksen lahjaa kuvastaa myös englannin nimitys Good Friday, ’hyvä perjantai’. Monissa romaanisissa kielissä päivää kutsutaan ’pyhäksi perjantaiksi’. Saksan kielen nimityksessä Karfreitag taas korostuu Kristuksen ristinkuoleman murheellisuus (kar -osa on vanhaa saksaa ja merkitsee ’surua’).

Suomessa käytettävä nimitys pitkäperjantai on käännöslaina ruotsista: långfredag. ’Pitkää’ ilmaisevaa sanaa käytetään perjantain yhteydessä nykyisin yleisesti vain Pohjoismaissa.

Pitkäperjantain raamatunteksteissä seurataan Golgatan tapahtumia ristiinnaulitsemisesta Jeesuksen kuolemaan. Yleisesti Jeesuksen kuolinhetkeksi mainitaan kello 15.

ANTIFONI (Psalmilause:)

Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?

Pitkäperjantain ilta

Jeesus haudataan

Psalmilause:

Karitsa, joka on teurastettu,
on arvollinen saamaan vallan,
rikkauden, viisauden ja voiman,
kunnian, kirkkauden ja ylistyksen.

Hiljainen lauantai 3.4.2021

Pääsiäisjakso, paastonaika

Liturginen väri musta, ei alttarikynttilöitä

KESKEISTÄ:Jeesus haudassaPäivän aihe on Kristus haudassa ja tuonelassa. Kuolemallaan ja ylösnousemisellaan Kristus voitti kuoleman ja kadotuksen vallan ja vapautti ne, jotka olivat panneet toivonsa häneen.

Pääsiäisyö

Pääsiäisjakso, pääsiäisaika

Jeesus haudassa

Liturginen väri: valkoinen

Kuusi alttarikynttilää

KESKEISTÄ:

Kristus on voittanut kuoleman

Pääsiäisyön messu on pääsiäisjuhlan keskeinen jumalanpalvelus pääsiäisaamun messun rinnalla. Pääsiäisyö ja -aamu muodostivatkin aluksi yhden jumalanpalveluskokonaisuuden. Pääsiäisyön jumalanpalveluksen tarkoitus oli alun perin Herran odottaminen. Ehtoollista vietettiin auringonnousun aikaan. Aurinko on ylösnousseen Herran vertauskuva, ja auringonnousu symboloi hänen kuolleista nousemistaan. Kynttilät, jotka sytytetään pääsiäisyön messussa, kuvaavat nousevaa aurinkoa ja kuoleman pimeyden väistymistä.

Psalmilause

Minä olin kuollut, mutta nyt minä elän,
elän aina ja ikuisesti.

Pääsiäispäivä, sunnuntai 4.4.2021

Pääsiäisjakso, pääsiäisaika

Liturginen väri valkoinen

Kuusi alttarikynttilää

KESKEISTÄ:

KRISTUS ON YLEISNOUSSUT!

Pääsiäispäivänä riemu kaikuu seurakunnassa: Kristus on ylösnoussut! Pääsiäisen sanoma on kristillisen uskon ydin ja perusta. Enkelin viesti saavuttaa tyhjän haudan edessä seisovat opetuslapset. Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta, jotka ovat kuolleet. Hän on voittanut kuoleman, synnin ja kadotuksen vallan. Ylösnousemus vahvistaa, että Jeesus on Jumalan Poika.

PSALMILAUSE:

Tämän päivän on Herra tehnyt,
iloitkaa ja riemuitkaa siitä!

2. pääsiäispäivä, maanantai 5.4.2021

Pääsiäisjakso, pääsiäisaika

Liturginen väri valkoinen

Neljä alttarikynttilää

KESKEISTÄ:

YLÖSNOUSSEEN KOHTAAMINEN

Toisena pääsiäispäivänä muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä opetuslapsille ja muutamille naisille. Ilmestykset vakuuttivat heidät hänen kuolleista nousemisestaan ja jatkuvasta läsnäolostaan. Seurakunta elää Ylösnousseen seurassa.

PSALMILAUSE:

Herra on todella noussut kuolleista!

----------------------------------------------------------------------------------------------

 

Arkikielessä nimitetään yleisesti pääsiäisviikoksi sitä viikkoa, jona pääsiäispäivät ovat. Mutta silloin, kun seurataan kirkkovuoden kulkua, kirkkovuosikalenterin mukaan, kirkkovuosikalenterissa pääsiäisviikoksi on määritetty vasta pääsiäisen jälkeen alkava aika.

---------------------------------------------------------------

Sunnuntai 11.4.2021

1. sunnuntai pääsiäisestä

Pääsiäisjakso, pääsiäisaika

Liturginen väri valkoinen

Neljä alttarikynttilää

KESKEISTÄ:

YLEISNOUSEMUKSEN TODISTAJA

Päivän latinalainen nimi quasi modo geniti (= niin kuin vastasyntyneet)... Kun pääsiäisen jälkeisen viikon vietto ajan mittaan rajoittui pääsiäisen jälkeiseen sunnuntaihin, myös kasteeseen liittyvä velvoitus elää ”uutena ihmisenä” tuli jumalanpalveluksessa esille erityisesti silloin. Kasteen ja tämän sunnuntain yhteys ilmenee myös päivän toisessa latinalaisessa nimessä dominica in albis (= valkoisten vaatteiden sunnuntai,..

Päivän raamatuntekstit kertovat siitä, että ylösnoussut Jeesus ilmestyi epäileville opetuslapsilleen ja vakuutti heidät ylösnousemuksestaan. Ilo valtasi opetuslapset, kun he kohtasivat Jeesuksen elävänä.

PSALMILAUSE:

Niin kuin vastasyntyneet lapset
tavoitelkaa puhdasta sanan maitoa,
jotta sen ravitsemina kasvaisitte pelastukseen.

Sunnuntai 18.4.2021

2. sunnuntai pääsiäisestä

Pääsiäisjakso, pääsiäisaika

Liturginen väri valkoinen

Neljä alttarikynttilää

KESKEISTÄ:

HYVÄ PAIMEN

Tätä pyhäpäivää sanotaan HYVÄN PAIMENEN sunnuntaiksi. Päivän latinankielinen nimi on misericordia Domini . Se on suomeksi: Herran laupeus, uskollisuus.

PSALMILAUSE: Herran uskollisuus täyttää maan.
Herra on sanallaan luonut taivaat.

Edellä olevasta juonnutaan jo lapsuudesta tuttuun psalmiin. Psalmin 23 alusta:"Herra on minun paimeneni,ei minulta mitään puutu.
  Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen,
  siellä saan levätä.
Hän virvoittaa minun sieluni,
hän ohjaa minua oikeaa tietä nimensä kunnian tähden.
  Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa,
  en pelkäisi mitään pahaa,
  sillä sinä olet minun kanssani.
Sinä suojelet minua kädelläsi,
johdatat paimensauvallasi.
  Sinä katat minulle pöydän
  vihollisteni silmien eteen..........".

Sunnuntai 25.4.2021

3. sunnuntai pääsiäisestä

Pääsiäisjakso, pääsiäisaika

Liturginen väri valkoinen

Neljä alttarikynttilää

KESKEISTÄ:

JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ 

Päivän antifonin alusta (Ps. 66:1) saatu nimitys jubilate (= riemuitkaa) muistuttaa pääsiäisajan luonteesta. Seurakunta juhlii iloiten Herran ylösnousemusta ja voittoa kuolemasta ja suuntaa katseensa uuteen elämään taivaassa, minne Jeesus on mennyt valmistamaan omilleen sijaa. Kristityt odottavat ”ikävöiden sitä kaupunkia, joka tulee” (Hepr. 13:14). Jeesuksen ylösnousemus on jo nyt tehnyt heidät uusiksi luomuksiksi. Kun Kristus palaa takaisin, heistä tulee hänen kirkastetun ruumiinsa kaltaisia.Ä

PSALMILAUSE:

Kohota Jumalalle riemuhuuto, maa,
riemuitkaa, maan asukkaat!
Laulakaa hänen nimensä kunniaa,
kiittäkää ja ylistäkää häntä.

----------------------------------------------------------------

Jos tavoittees on kokea kevään alku, olet maalis!

Maanantai 1.3.2021 - Kalevi Suojanen

                                                                                                                                                                                                                                                                Näkymä Itsenäisyydenpuistosta maaliskuun alussa 2021:¨

Itsenaisyyden_puisto_maalisk_alku_2021.jpg

ELÄMÄÄ MAALISKUUSSA

Sanat Maija Konttinen (1873-1949) Kansansävelmä:

RATI RITI RALLA

1. Rati riti ralla, tuli talvihalla.

Kuuraparta, tuiskutukka, lumiviitta, harmaasukka.

Rati riti ralla, semmoinen on halla.

2. Rati riti ralla, mistä tuli halla?

Tuolta Pohjan tunturilta, Lapin lasten laitumilta.

Rati riti ralla, sieltä tuli halla.

3. Rati riti ralla, mitä teki halla?

Puhui metsät puhtahiksi, jäät ja järvet kantaviksi.

Rati riti ralla, sitä teki halla.

4. Rati riti ralla, hyvin teki halla:

saapi lapset lasketella, luistella ja lauleskella.

Rati riti ralla, kiitoksia halla!

Maaliskuu, maaliskuu, miten nyt pannaan suu,

kun en voi aavistaa, mistä on nimesi tullut?

Onko johonkin vedetty sinuun maalia, ei kai?

Eikä vielä olla maalis, kun on vasta neljännes

kalenterivuodesta jälkeesi valmiiksi saatu,

ja koronakin koleasti ja koleerisesti jatkuu ja jatkuu.

Voi veikkoseni, kuuntelehan molemmilla korvillas,

kun selvitän, mistä olen maaliskuu-nimeni saanut.

Vastauksen saadaksemme luontoon menkäämme,

luontoa tarkkailkaamme, vaiti ympärillemme katselkaamme.

Katso maahan, katso koivupuuhun! Niis molemmis on vinkit hyvät.

Maa alkaa näkyä lumen alta; jos ei muuta, läikkä eli pälvi kerrallaan.

Paitsi että vanhan sanonnan mukaan "maaliskuu maata näyttää",

"maaliskuu myös koivut mahlalla täyttää. Ennen vihertymistä siis

 koivuissa alkaa virrata mahlaamaaliskuun suurenmoista nannaa.

Maaliskuun nimi olkoon hyvä kompromissi maakuulle ja mahlakuulle.

Esi-isämme lienevät pitäneet maaliskuun kantasanana maali-sanaa.

Maaliskuussa on menneinä vuosina yleensä ollut mitä parhain

hankikanto. Esi-isillämme oli yleisenä tapana hiihtää maaliskuussa

kevään hankiaisilla hiihtää pois asumusten lähettyviltä hiljaiseen

paikkaan ampumaan maaliin. Riistan saaminen edellytti hyvää

ampumataitoa. Keväthangilla metsästäjillä oli kätevää harjoittaa ja

tarkastaa maaliin ampumisen taitoansa.

Voimme vielä pohtia vanhan kansan sanontojen perusteella mahdollisia tulevia säitä. Ensiksikin vanha kansa sanoi yleisesti, että maaliskuun sää  on helmikuun säiden vastakohta. Oma muistikuvani helmikuusta on, että pakkasia oli melko paljon ja että luntakin tuli ainakin edelliseen vuoteen verrattuna merkillisen runsaasti. Näin ollen, jos vanhan kansan asemaan haluamme mennä, sanomme, että vuoden 2021 maaliskuu saattaa olla yllättävän leuto. Vastaavasti voisimme olettaa, että alkuvuoden lumityöt ovat helmikuun loppuun mennessä tulleet pääosiltaan tehdyiksi. Ken elää, hän näkee ja kokee.

Alkaneen maaliskuun pääsimme edellä olleen tekstin osalta maaliskuisen elämän alkuun yhdellä lapsuuteni lempilaulun, Rati riti ralla -laulun sanoilla. Pitkässä, armaassa kotimaassamme laulun sanat eivät ole maamme joka kolkassa aikaa kestäneet. Toisaalta: ehkä nykymaaliskuussa luonnon vaihe on ilmaston lämpenemisestä huolimatta hämmästyttävän samankaltainen kuin lapsuudessani. Mahdolliset poikkeamat sisältyvät automaattisesti sanontaan "Sitä otetaan, mitä annetaan." Luontokin on sitä, mitä jokainen meistä ihmisistä: Millään ei voi eikä tarvitse - onneksi! - olla kaikkien ihmisten mieleen.

Maaliskuuta kuvaavista vakiintuneista sanonnoista yleisin lienee tämä: "Maaliskuu maata näyttää." Sanonta ehättää jatkaa huhtikuulla: "Huhtikuu humahuttaa." Sanonta sisältää myös päinvastaisen todennäköisyyden: Siis jos ei lumihankien joukossa ole maaliskuussa maata näyttäviä läikkiä eli pälviä, ei huhtikuussakaan lumi sulaa nopeasti, vaan pikku hiljaa.

Vanha ennustajakansa tuntui olevan kaikkitietävä. Tuntuu aivan ihmeelliseltä, että on voinut kertoa yhdellä ritirimpsulla, muutamalla sanalla, koko kotimaatamme koskevia sääasioita. Kun eteläisessä Suomessa lumi on sulanut, pohjoisimmassa Lapissa saattaa olla vielä mitä parhaat hiihtokelit. Lapsuudessani ja nuoruudessani "vanhan kansan" sanontoja ilmoista ja säätiloista täydensivätkin eri puolilla maata paikalliset ilmojen ennustajat. Halukkaasti minäkin aikoinaan luin paikallislehdestä nykyisin Uuteenkaupunkiin kuuluvan Kalannin säätieteilijän "Kalannin Kaapon" paikallisia sääennustuksia.

Maaliskuussa alkaa näkyä muuttolintuja. Osa muuttolinnuista on jättänyt muuttamasta etelän lämpöön. Kymmenisen vuotta on kotini pihalla ja lähimaastossa lennellyt mustarastas. Pesänsä se on rakentanut räystäslautojen alla olevaan köynnökseen. Tapaan jutella sille kuin ihmiselle ikään, kun se jatkaa eloaan ja oloaan maassa parin metrin etäisyydellä minusta ohittaessani sen kävellen. Palasin tätä kohtaa kirjoittamaan 1.3.2021, koska näin juuri äsken kodin läheltä lentoon lähtevän leivon eli leivosen eli kiurun. Tuli mieleen koululapsena laulukirjasta usein luokkahuoneessa laulamamme kaunissointisen Miks leivo lennät Suomehen 
-laulun (sanat Aleksanteri Rahkonen, sävel Erkki Melartin):

"Miks´ leivo lennät Suomehen

Sä varhain kevähällä,

Et viihdy, lintu riemuinen,

Sä maalla lämpimällä?"

...

Olipa muuten talitiainenkin helmi-, maaliskuun taitteessa käväisemässä

lintulaudalla. Olin vähällä pelästyttää sen, mutta sain nielaistuksi hurraa-huutoni takaisin. Se on sikäli jännä lintu, että sen lauluäänestä on pitkään kiistelty. Toiset ovat perinteikkäitä ja kuulevat äänen titityy-muodossa. Toiset ovat sitä mieltä, että tintti laulaa tii-tyy. Kaikki lienevät yksimielisiä vanhasta totuudesta, että Savossa tintti visertää näin: titipätuota hyvinniin tyy. Kun viime aikoina olen keskittynyt Tampereeseen ja Turkuun, lauletaan tähän lopuksi tintin puolesta Tampereen ja Turun tinttien sävelmät. Tampere: "tii-näes-tiätenki-tyy" ja Turun sukulaistintti: tot-mar-kaike-ti-tu--tuu- åbolands tuut.

Talitiainen                                                 TALITIAINEN, 1829

Kuva: Kansallisgalleria Wilhelm von Wrighf s. 5.4.1810, Haminalahti k. 2.7.1887, Marieberg, Orust, Bohuslän, Ruotsi

8 × 15,3 cm, litografia (maalattu vesivärein), paperi, vesiväri

Omistaja: Suomen valtio

     EINO LEINO:

     Kevät kuitenkin tulevi

        (Ote runon alusta:)

Tunnetteko? Ilma tuulahtaa:

kevät kuitenkin tulevi!

Taivas korkeamman kaaren saa,

tähdet kiillon kirkkahamman.

On kuin puussa, on kuin Luojan maassa

kuuluis jo salainen kuiske,

vilkahtaisi viidakossa, haassa

huntujen sinisten huiske.

Kevät jälkeen talven raskahimman,

minkä on ihminen elänyt,

kevät jälkeen myrskyn murhaisimman,

mit’ on nähty maailmassa?

Oisko mahdollista? Oisko unta?

Ei petä elämän vaisto,

kutoo ihanteitaan ihmiskunta,

päättyvi pisinkin taisto.

HYVÄ TIETÄÄ MAALISKUUSSA 2021

Maanantaina 10.3. NAISTENPÄIVÄ

Perjantaina 19.3. MINNA CANTHIN PÄIVÄ ja TASA-ARVON PÄIVÄ sekä LIPUTUSPÄIVÄ 

Lauantai 20.3. KEVÄTPÄIVÄN TASAUS

Kevätpäivän tasaus eli kevättasaus on siitä erikoinen ajankohta, jona sekä yö että päivä ovat kaikkialla maapallolla yhtä pitkät, kumpikin jokseenkin 12 tuntia. Näillä vaihein maaliskuuta moni pimeyteen harmistunut kokee valon määrän todella lisääntyvän. (Wikipediatietoa mukaillen)

Tiistai 23.3.POHJOLAN PÄIVÄ: Päivä saa nimityksensä siitä, että Pohjoismaiden ministerineuvosto viettää 50-vuotisjuhliaan 23. maaliskuuta vuonna 2021.

Pohjoismaiden ministerineuvosto viettää 50-vuotisjuhliaan vuonna 2021. Pohjolan päivänä 23. maaliskuuta käytiin sen kunniaksi viisi teemakeskustelua, joissa tarkasteltiin Pohjoismaiden yhteisiä saavutuksia ja pohjoismaisten avaintoimijoiden tämänhetkistä työtä. Tämä vuosi on erityisvuosi senkin tähden, että Suomi toimii tänä vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana.

Sunnuntai 28.3. KESÄAIKA alkaa. Kelloja pitää taas siirtää lähintä juhannusta kohti eli kelloa siirretään eteenpäin niin, että sunnuntaiaamuna herätessä ainakin teoriassa yksi tunti yöunesta on kaikonnut kesäajan ensimmäisen sunnuntain kunniaksi.

Sunnuntai 28.3., on PALMUSUNNUNTAI. Lapsuudessa muistan jokaisena Palmusunnuntaina hiihtäneeni hakemaan äidille kauniita "kukkaisoksia", "pajunkissoja"

Sunnuntaina 28.3. on Palmusunnuntain ja kesäajan alkamisen lisäksi täysikuu. 

Palmusunnuntai on perinteisesti myös VIRPOMISPÄIVÄ ELI VIRVONTAPÄIVÄ. Eri puolilla Suomea virpomispäivä voi olla jokin muukin pääsiäisaikaan liittyvä kuukausi. Wikipediatekstin mukaan kyse on lasten perinteestä. Lapset voivat käydä pääsiäisaikaan koskettamassa koristelemillaan pajunkissavitsoilla esimerkiksi naapureitaan ja lähisukulaisiaan. Niin he toivottavat onnea ja terveyttä läheisilleen. Virvottaessa heilutetaan pajunkissakimppua virvottavan edessä ja lausutaan virvontaloru. Virvottavalle annetaan vitsa ja virpoja voi saada palkkioksi rahaa ja/tai makeisia. Hyvin yleinen ja perinteikäs virvontaloru kuuluu näin: "Virvon varvon tuorteeks terveeks tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle." Suomen ortodoksinen kirkko suosittelee loruksin seuraavaa. "Virvon varvon vitsasella, tällä pajunoksasella Herramme Jeesuksen Kristuksen Jerusalemiin ratsastamisen muistoksi. Jumala sinua siunatkoon.

Tiistaina 30.3. on ahvenanmaalaisten ikioma liputuspäivä. Päivä on Ahvenanmaan demilitarisoinnin ja neutralisoinnnin juhlapäivä.

 

KIRKOLLISTA MAALISKUUSSA

(Katso: evl.fi/Kirkkovuosikalenteri)

SUNNUNTAI 7.3.2021

3. Paastonajan sunnuntai

Pääsiäisjakso, paastonaika

Liturginen väri: violetti tai sininen

Kaksi alttarikynttilää

KESKEISTÄ: Jeesus, Pahan vallan voittaja

Kertomukset pahojen henkien ulosajamisesta liittyvät erityisesti kolmanteen paastonajan sunnuntaihin. Pääsiäistä edeltävä aika oli vanhalla ajalla kasteelle valmistautumisen aikaa. Kastetoimitukseen taas sisältyi useita pahan hengen ulosajamisia. Aihepiiriltään panee ihmisen miettimään, kenen puolella hän on.

Psalmilause (Antifoni:) 

Me katsomme odottaen Herraan, Jumalaamme, kunnes hän armahtaa meitä.

SUNNUNTAI 14.3.

4. Paastonajan sunnuntai

Pääsiäisjakso, paastonaika

Liturginen väri: violetti tai sininen

kaksi alttarikynttilää

KESKEISTÄ: Elämän leipä.

Tämä sunnuntai on eräänlainen levähdyspaikka, virvoittava keidas paastonajan erämaavaelluksella.

Tätä pyhää on sanottu puolipaastosunnuntaiksi, sillä se sijaitsee keskellä paastonaikaa. Toinen nimitys on leipäsunnuntai, koska päivän tekstit puhuvat viidentuhannen ruokkimisesta ja ihmisten tarvitsemasta hengellisestä ravinnosta. Jeesus itse on elämän leipä. Hän jakaa lahjojaan meille ja opettaa meitä jakamaan omastamme tarvitseville. Sisällöltään tämä sunnuntai sivuaa kiirastorstain aihepiiriä. Keskeisenä Raamatun sanana tähän sunnuntaihin nivoutuu sana Iloitkaa!

Psalmilause (Antifoni:)

Kaikki katsovat odottaen sinuun,

ja sinä annat heille ruoan ajallaan.

Sinä avaat kätesi

ja hyvyydessäsi ravitset kaiken mikä elää.

SUNNUNTAI 21.3.

Marian ilmestyspäivä

Erityispyhät

Liturginen väri: Valkoinen, maanantaista lauantaihin violetti tai sininen.

Kuusi alttarikynttilää

KESKEISTÄ: Herran palvelijatar

Tämän pyhäpäivän aiheena on enkeli Gabrielin ilmestyminen neitsyt Marialle ilmoittamaan Jeesuksen syntymisestä. Marian saamassa lupauksessa näkyy Jumalan armon koko rikkaus.

Monien Vanhan testamentin henkilöiden tavoin Maria asettuu kokonaan Jumalan käytettäväksi. Hän tekee sen tietoisesti ja ilmaisee oman suostumuksensa: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.”

Vanhastaan kirkko on viettänyt myös Marian käyntipäivää (2.7.). Silloin on muisteltu Marian vierailua Johannes Kastajan äidin Elisabetin luona (Luuk. 1:36–55). Tuo käyntipäivästä kertova Raamatun teksti on sittemmin otettu määrävuosina Marian ilmestyspäivän evankeliumitekstiksi. Näin on asian laita tänäkin vuonna 2021.

Psalmilause (Antifoni:)

Sydämeni riemuitsee Herrasta,

Herra nostaa minun pääni pystyyn.

SUNNUNTAI 28.3. Palmusunnuntai

Pääsiäisjakso, paastonaika

Liturginen väri: violetti tai sininen

Kaksi alttarikynttilää

KESKEISTÄ: Kunnian kuninkaan alennustie

Palmusunnuntain ja 1. adventtisunnuntain evankeliumitekstit kertovat samasta tapahtumasta. Kristuksen julkinen toiminta tähtäsi alusta lähtien hänen elämänsä viimeisiin päiviin.

Palmusunnuntain nimi dominica palmarum viittaa Jeesuksen ratsastukseen Jerusalemiin, jolloin ihmiset heittivät palmunoksia hänen kulkutielleen. Tämän muistelemiseen on liittynyt tapa tuoda kirkkoihin palmunoksia ja niistä tehtyjä koristeita. Niitä on myös kannettu palmusunnuntain kulkueissa. Pohjoisemmissa maissa on palmunoksien sijasta käytetty pajunoksia.

Palmusunnuntaina alkaa kunnian kuninkaan alennustie. Betaniassa voideltu Jeesus ratsasti Jerusalemiin kohti kärsimystä ja kuolemaa, mutta juuri niistä tuli toivon ja voiton merkki, jonka vertauskuvia ovat palmunoksat. Palmusunnuntaina Kristuksen kirkko lähtee seuraamaan hänen elämänsä viimeisiä vaiheita.

Psalmilause (Antifoni:)

Herra, älä ole niin kaukana!

Anna inulle voimaa, riennä avuksi! 

Kirkollisesssa ajattelussa VIRVONTA on tehty Jeesuksen palmunlehvätervehdyksen muistoksi. Se on toiminut siunauksena, terveyden tuojana ja pahan karkottajana. Pajunvitsojen voima pohjautuu kansan kristillisen käsityksen mukaan maailman voimakkaimman persoonan, Jeesuksen koskettamiseen.

PAASTON OHJELMAEHDOTUS PAASTONAJAN LOPPUUN ELI PÄÄSIÄISEEN ASTI

Johdanto  

Arkikielessä Matti ja Maija Meikäläinen ovat saattaneet tottua käsitykseen, että paasto tarkoittaa syömisen vähentämistä tai lopettamista määräajaksi. Kirkollisena käsitteenäkin se on taannoin voinut tarkoittaa ihan samaa. Evankelisluterilaisen kirkon piirissä paaston käsitys on vähitellen muuttanut muotoaan. Jostakin välivaiheesta muistan esimerkiksi sellaisenkin paaston muotoesimerkin, että vähennettiin tai lopetettiin määräajaksi television katsomisesta.

Varsinainen paasto

evl.fi -USKOTOIVORAKKAUS-sivustolta löysin yhden ohjelmaehdotuksen vuoden 2021 paastonajan ohjelmaksi. Jos Jorma Uotiselta tai monelta muultakin kysyttäisiin näiden ohjelmaehdotusten laadusta, taitaisi useiden mielipide olla vähintään EI-HUONO -tasoa. - Seuraavassa ehdotusluettelossa seurataan aikaa huhtikuun alkupäiviin, pääsiäispyhiin asti eli paastonajan loppuun asti.

Toki seuraavassa olevaan ohjelmaehdotukseen voi meistä itse kukin tehdä yksilöllisiä toteutusmuutoksia. Korkeatasoinen tuotos käsittääkseni syntyy esimerkiksi silloin, kun noudatamme "Rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi" -elämänasennetta. Tässä ehdotus paaston toteuttamisen muodoksi, ole hyvä: 

Ma 1.3. Sano, että rakastat. 

Ti 2.3. Lähde rukouskävelylle.

Ke 3.3. Valitse kaupassa eettisesti parempi vaihtoehto.

To 4.3. Ilahduta naapuriasi.

Pe 5.3. Mieti, onko elämässäsi jotain, jota pitäisi vähentää?

La 6.3. Kuuntele talitintin laulua, katsele keväthankia.

Su 7.3. “Se, joka Herraa pelkää, oppii valitsemaan oikean tien.” (Ps. 25:12)

Ma 8.3. Tue tyttöjen koulutusta kehittyvissä maissa. #Naistenpäivä 

Ti 9.3. Rukoile jonkun sairaan puolesta.

Ke 10.3. Tee jotain maailman nälkäisten hyväksi

To 11.3. Laula jokin sinulle rakas hengellinen laulu.

Pe 12.3. Järjestele maustehylly keittiössäsi. 

La 13.3. Nauti luonnosta ja sen ihmeistä ihan livenä.

Su 14.3. Leipäsunnuntai. Muista, että sunnuntait eivät ole paastopäiviä. 

Ma 15.3. Käy kävelyllä jonkun seuraa kaipaavan kanssa. 

Ti 16.3. Rukoile ja pyydä jotain, jonka toteutuminen tuntuu mahdottomalta.

Ke 17.3. Pyhän Patrickin rukous: Kristus kanssani. 

To 18.3. Kuka kaipaa sinulta apua tänään? 

Pe 19.3. Tee jotain tasa-arvon edistämiseksi.

20.3. Kylvä rairuoho. Uusi elämä saa mahdollisuuden. 

Su 21.3. Marianpäivä. Ole rohkea, luota Jumalaan. 

Ma 22.3. Anna positiivista palautetta.

Ti 23.3. Rukoile niiden ihmisten puolesta, joiden puolesta et haluaisi rukoilla. 

Ke 24.3. Maista jokin uusi maku. 

To 25.3. Pukeudu mustaan ja vastusta niin väkivaltaa Kirkkojen maailmanneuvoston kampanjassa. 

Pe 26.3. Siivoa kaappisi ja vie ylimääräiset tavarat kierrätykseen. 

La 27.3. Earth Hour. Istuta kesän kasveja ruukkuihin, nauti mullan kosketuksesta.

Su 28.3. Palmusunnuntai Lähetä virtuaalinen virpominen. 

29.3. Hiljaisen viikon maanantai Kuka odottaa soittoasi?

30.3. Hiljaisen viikon tiistai Rukoile ja pyydä rauhaa. 

31.3. Hiljaisen viikon keskiviikko Pidä kasvisruokapäivä

1.4. Kiirastorstai Pyydä anteeksi, jos olet tehnyt väärin. 

2.4. Pitkäperjantai ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” 

3.4. Hiljainen lauantai Karsi pihapensaat. Mieti, mistä luopuisit elämässäsi.

 

MORO, TÄSSÄ JA NY TULEE TAMPERELAINEN JÄLKIKIRJOITUS, NÄÄS!

Viime kirjoituksessa kerroin SINIKKA NOPOLAN  "Ei tehrä tästä ny numeroo" (WS Bookwell Oy, neljäs painos, Juva 2003, äänikirja 2004). Tässä tulee vielä pari otosta kirjasta. Valitsin otokset niin, että tulee esiin sekin, mistä ydinkohdasta juontuu koko kirjan nimi:

"Mää menin ruumisautoliikkeen auton kyytiin, kun mää halusin nähdä Rampen vielä kerran. Mää istuin auton etupenkillä kahden mustapukuisen virkailijan kanssa, kun me mentiin hakeen Rampee siältä sairaalan vainaitten osastolta. -- -- --

Mua rupes harmittaan, kun ne ruumisarkkuliikkeen miähet ei saanu Rampesta minkäänlaista käsitystä,...Mää rupesin miättiin, että kuinka mä nostaisin Rampen roviilia. ... Mää kyttäsin autossa oikeaa tilaisuutta. Sitten mää näytin niille Laukontorin tianoilla yhtä rakennusta ja sanoin: "Ei tehrä tästä ny numeroo, mutta tossa virmassa hän oli myyntipäällikkönä."


NII AIN OIKKE! - JA SIT SKRIIVATA

TURKULAINE JÄLKIKIRJOTUS

Helmikuun blogissani kirjoitin maankuulusta turkulaisesta monitoimimiehestä MARKKU HEIKKILÄSTÄ ja hänen julkaisemistaan UUTISSI TURUST. Markku sanoo, että uutiset eivät ole virallissi, mut et ne ova torellissi. Kirjasen kannessa tekijä Markku kertoo alaotsikossa, että kyse on OSA 22 ELI KORONASÄLLIN SPESIAALI. (Painopaikka: Painosalama Oy, Turku 2020)

Seuraavassa on vielä pari pientä otetta Koronasällin spesiaalista: "Turun kaupunginvaltuusto ei kevään tilantees saanu kokoontuu. Ei voitu esimerkiks kokoontuu päättämä et ei päätetä ratikast mittä eikä tehrä muitaka päättämättäjättämispäätöksi. Oli pakko olla päättämättä etänä."

"Porvarillisen plokin paino Turun kaupunkivvaltuustos on piänentyny kuluneen vuoren aikana merkittäväst. Jethro Rostedtti on laihtunu 40 kiloo.

"Seuraavan tarinan lähde on periaatteessa varma, mutta käytännössä epävarma. Löysin hauraista ja ohuista muistilokeroistani yhden tarinan. Kun sitä vedin aivoihini, se tuntui sataprosenttisesti Markku Heikkilän tarinaidealta. Prosenttiluku tuntui niin vahvalta, että laitan tämän Markun meriitin lisäykseksi. Periaate menee näin, mutta yksityiskohdat jäävät minun takiani suurin piirteiselle, ungefär, tasolle:

Turun valtuustossa oli aikoinaan sellainen tilanne, että kokoomus ja demarit olisivat yksimielisinä voineet päättää kaikista asioista. Ainahan ei tietenkään yksimielisyyttä löytynyt. Silloin ilmeni noiden puolueiden välillä kilpailua ja kärhämää.

Eräässä kokoomusperheessä oli nuorimies, vanhanpojan planttu, josta äiti ja isä olivat huolissaan. Hiljaisesti he odottivat, että heidän Karinsa löytäisi oman elämänkumppaninsa. - Sitten, kun neljäkymmentä ikävuotta alkoi lähestyä, Kari rohkeni ottaa eräänä päivänä ruokapöydässä tärkeän ilmoitusasian puheenvuorolistansa kärkeen. Hän kertoi löytäneensä itselleen elämänkumppanin.

- Kuka on mielitiettysi, kysyi äiti.

- Niin, kerro, kenet olet itsellesi valinnut, jatkoi isä. Tunnemmeko me hänet?

- Toki tietenkin!

- No, kerro pian, kuka hän on!

- --------- Hän on naapurin Urho.

Isä kauhisteli: "Eihän se ole sopivaa -

hänhän on demariperheestä!"

LAPSUUSAJAN MUISTELUA 

TERVEHTIMISESTÄ

Tervehtiminen oli minulle lapsena todella tärkeä asia.

Lapsi tervehti aikuista. Jos vastaantuleva oli vaikkapa oma opettaja, lakki piti ottaa pois päästä. Mukavimmat aikuiset taisivat silloin tällöin ehättää tervehtimään lasta. Parhaiten on jäänyt mieleeni nyttemmin edesmennyt Toivo Mattila, josta myöhemmällä iällään tuli siihen mennessä pitäjän, Taivassalon, ainoa kunnallisneuvos. Hän tervehti vastaantullessaan jo kaukaa ystävällisesti: "Terve!" - Voi, että se lämmitti nuoren pojan mieltä - lämmön hiukkasia taitaa silloisista kohtaamisista olla vieläkin sielussani. Sattumoisin pääsin Topin kanssa kerran yhteissaunaan. Se oli minulle miehisyyden merkki, kun sain saunoa hänen kanssaan kahdestaan. Päätimme jo etukäteen, että pesemme toistemme selät - se vasta oli kohokohta!

KILPAILEMISESTA

Kesät, talvet olin hyvin liikunnallinen. Minusta piti tulla 800 metrin ja 1500 metrin juoksija. Ei tullut. Urheilukentällä harjoiteltiin erityisen usein poikaporukoissa monen monta lajia.

Kilpailuissa en yleensä päässyt palkinnoille. Jos kolme ensimmäistä pääsi palkinnoille, olin yleisimmin neljäs. Jos viisi ensimmäistä sai palkinnon taisin usein silloin olla kuudes. Koko yleisurheilu-urani parhain saavutus oli alle 15-vuotiaiden sarjassa (nykyisin Uuteenkaupunkiin kuuluvan) Lokalahden urheilukentällä piirikunnallisissa kilpailussa saavuttamani voitto korkeushypyssä. Vieläkin muistan sen hetken, kun kuin ihmeen kaupalla ylitin uutta henkilökohtaista ennätystä merkitsevän 170 sentin korkeudessa olleen riman.

On muuten merkillistä, että - ehkä isolle - osalle meistä ihmisistä jäävät onnistumisiakin pidemmäksi ajaksi mieleen epäonnistumiset. Kaikkein parhaiten jäävät mieleen kohdatut väärinkäytökset. Niistä kaksi muistikuvaa. Molemmissa tapauksissa sanallisena "töksäyttelijänä" toimi sama aikuinen. Hän oli äitini sukulainen. Siksikin ihmettelin hänen käytöstään. Jollakin tavalla se ilmeni kyllä kylällä tavatessammekin.

Ensimmäinen pettymys: Voitin - ihme! - urheiluseura Taivassalon Tahdin järjestämän luistelukilpailun. Palkintoja jaettiin samanaikaisesti sekä kesä- että talvilajeissa. Hetki luistelukilpailun palkintojen jalkeen tuo kiusaajani kysyi äänekkäästi:

- Minkäs lajin palkintoja äsken jaettiin?

- Luistelun, vastaus palkintojen jakaja.

- No, mää ajattelinkin, et jokin merkillinen laji on kyseessä palkinnon saajien nimistä päätellen, oli aikuisen mieskiusaajani kommentti.

NUKAHTAMISEN ja NUKKUMISEN HAASTEET

Vajaat kymmenen vuotta sitten kerroin pikkupojasta, joka kävi viulunsoiton yksityistunneilla. Tämä on niin hyvä opetus, että kertaus on mannaa:

Eräänä lauantaipäivänä soiton harjoittelun ei käynyt entiseen tapaan, vaan tunnin eteneminen takkusi pahasti. Opettaja mainitsi asiasta hellästi moittien ja ihmetellen. Pojan vastaus:

- Kuule, minä olen kovasti paljon ja syvästi väsynyt. Jos ihminen on väsynyt, hänen pitää nukkua eikä soittaa viulua!

Näin todella on, jos olosuhteet sallivat nukkumisen.

Univiisaat sanovat yleensä, että ihmisen ei pidä mennä nukkumaan ennen kuin tuntee itsensä väsyneeksi. Jos nukahtaminen ottaa aikaa, se voi olle merkki siitä, että on mennyt liian aikaisin nukkumaan.

Terävät univiisaat sanovat niinkin, että jos ihminen ei saa unta sitä yrittäessään, ei kannata yli puolta tuntia odottaa. Sääntö pätee sekä nukkumaan menoa että kesken uniensa täysin valveille herännyttä ja uudellaan unta yrittävää ihmistä. 

Suurin piirtein sanoen nukahtamisen ja nukkumisen suhteen on neljä ihmisryhmää:

He, jotka

1. nukahtavat helposti ja nukkuvat tarvitsemansa minimimäärän ongelmitta;

2. nukahtavat helposti ja heräävät ennen kuin minimimäärä unta on täynnä;

3. nukahtamisessa on vaikeuksia, mutta kun vaipuvat uneen, nukkuvat hyvin;

4. nukahtamisessa on vaikeuksia, ja kun uni vihdoin tulee, se jää liian lyhyeksi.

Ainakin kohtien 2 ja 4. nukkujat voivat olla elämässään stressaantuneita. Jos stressin syyt saa poistetuksi, unestakin voi tulla virkistävä. Ellei saa poistetuksi stressin syitä, olisi hyvä kääntyä unihäiriöihin erikoistuneen lääkärin ja/tai hoitajan puoleen. Kohdan 3 nukkuja voi saada apua apteekin hyllyvalikoimasta löytyvistä unihormoneista eli melatoniinista. Mitä vanhemmasta ihmisestä on kysymys, sitä tärkeämpää on saada unihormonia, koska sen tuottaja, käpyrauhasen hormonituotanto vähenee ihmisen iän myötä.

VIISAITA SANOJA AJATELTAVIKSI

HERAKLEITOS

Yksi ja sama

Aforismeja

Suomentanut

Pentti Saarikoski 

Delfiinikirjat, Kustannusosakeyhtiö Otava 1971:

Valveilla olevilla yksi yhteinen maailma, mutta nukkuessaan jokainen kääntyy omaan maailmaansa.

Yksi ja sama on elävä ja kuollut, ja valvova ja nukkuva, ja nuori ja vanha: sillä tuo on muututtuaan tämä, ja tämä muututtuaan tuo.

Mies on lapsi Jumalan rinnalla kuten poika miehen.

Alku ja loppu yksi ja sama ympyrän kehällä.

TOIVON TOIVOTUS

Viime kuukausina on ainakin monilla meistä senioreista ollut sisimmässämme toivo vuorokausittaisen valoisan ajan lisääntymisestä ja sen myötä pimeän ajan vähentymisestä. Toivo valoisammista ajoista on toteutumassa joka ikinen päivä lähi- ja vähän kauemmassakin ajanjaksossa.

Jos me ihmiset olemme toivoneet pimeänä aikana hartaasti ja voimakkaasti valon lisääntymistä, on vielä paljon useammilla ihmisillä erityisen paljon voimakkaampi toivo. Se on toivo korona-ajan loppumisesta. Kääntyköön korona-aika loppusuoralle, kalkkiviivoille ja lopulliseen loppuun asti. Niin laaja-alainen elämämme valaistuminen toivon mukaan toteutukoon. Mitä joutuisammin ja mitä mitä lopullisemmin korona häipyy, sen parempi. Korona kuolkoon, toivo moninaisesta hyvästä eläköön! Toivon runsasta toivoa myös sen myötä, että pystyt noudattamaan seuraavaa neuvoa:

Jos ihminen, jonka kanssa "kemiat ei pelloo" loukkaa sinua syvästi ainoana tarkoituksenaan loukkaus ja siten muka oman itsensä paremmuutta korostaen , älä katkeroidu maailmalle ja elämälle.

t- Kalevi

Helmikuu helmistä parhain 2021

Maanantai 1.2.2021 - Kalevi Suojanen

ITSENAISYYDEN_PUISTO_maaliskuun_alku_2021.jpg

Näkymä Itsenäisyyden puistoon Oulunkylässä helmikuun alussa 2021

ELÄMÄÄ

Helmikuun nimitys juontuu esi-isiemme mukaan tuohon vuodenaikaan ainakin "vanhaan, hyvään aikaan" luonnossa näkyneistä jäähelmistä. Kustaa Vilkuna kertoo Vuotuinen ajantieto -kirjassaan (23. painos, Otavan Kirjapaino, Keuruu, 1950) että helmikuu-nimitys on saanut alkunsa aikoinaan keskitalven helmikuussa luonnossa esiintyvistä jäähelmistä. Niitä on edeltänyt suojasää, jota on seurannut äkkipakkanen. Tuon äkkipakkasen seurauksena puiden oksille syntyy kirkkaasti kimaltelevia jäähelmiä. 

Siis: keskitalvella, sydäntalvella, odottakaamme suojasään jälkeistä helmikuista pakkasta. Se tuokoon mieliimme koronasurun keskelle muutosta. Silloin kimaltelevat puiden oksilla tuhannet helmet kauneuttaan. Ilo voittakoon surun, kauneus kaunistakoon kaiken muun.

Helmikuuhun mahtuu ihmeellisen paljon hyvää, erityispäiviä ja tapahtumia: on tavallisista päivistä poikkeavia ilontäyteisiä arkipäiviä: J.L Runebergin päivä torttuineen ja lippuineen,  laskiaistiistai, sekä mieleenpainuvia pyhäpäiviä, esimerkiksi kynttilänpäivä, laskiaissunnuntai, ystävänpäivä, Kalevalan päivä + suomalaisen kultturin päivä. Monella meistä lienee yleisesti useiden läheistemme nimipäiviä: esimerkiksi Riitta (1.2.), Teija (6.2.), Raija (9.2.), Väinö (17.2), Eija (19.2.), Heli, Helinä (20.2.), Keijo (21.2.), Matti (24.2.), Tuija(25.2.), Onni (28.2.).

Nimipäivistä tuli mieleen, että ainakin omat riikinruotsalaiset tuttavani je heidän ystävänsä viettävät toisen nimen johdosta yhtä isot kekkerit kuin ensimmäisenkin nimen johdosta. Nythän voisimme elämän ilostamiseksi ottaa naapurimaasta mallia. Helmikuussa saanee viettää kymmenen henkilön kekkreitä koronasta huolimatta. Ei muuta kuin turvaväleistä ja naamamaskeista huomioon! Presidentillä tosin lienee niin kiire, että hän ei välttämättä ehdi pitää kutsuja Saulin ja Väinämön päivinä, mene ja tiedä. No, en mene!

Helmikuu, vuoden lyhyin kalenterikuukausi, juokseepi ketterästi! - Ja yks kaks: Maailmamme ja elämämme on tullut runsahasti paremmaks, ja valtavan paljon  kivammaks, koska koronan loppu on tullut kokonaisen kuukauden lähemmäs. Siitä se uusi ura urkenee - ja hymy näkyy ulospäin iloisesti muuallakin kuin silmis!

Helmikuu on lyhyydestään huolimatta varsin runsassisältöinen kuukausi:

Perjantaina 5. päivä on J. L. Runebergin päivä. Se on helmikuun kahdesta liputuspäivästä ensimmäinen.

Lauantai 6. päivä on Saamelaisten kansallispäivä.

Sunnuntaina 7. päivä on Kynttilänpäivä. Se on kristillisen kirkon juhlapäivä, jonka raamatullisena aiheena on Jeesus-lapsen tuominen temppeliin ja jumalallinen kirkkaus, joka hänessä tuli maailmaan.

Nimitys kynttilänpäivä juontaa siitä keskiaikaisesta tavasta, että tuona sunnuntaina vihittiin vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. 

Teologit sanovat, että kynttilänpäivä on Kristuksen valon ja kirkkauden päivä.

Esi-isämme kehittelivät aikoinaan kynttilänpäivään liittyviä sanontoja. Ehkä kuuluiain niistä on "Kevättä kyntteliltä" tai "Kevättä kynttelistä". Kotimaisten kielten keskuksen sivustolta löysin esimerkiksi seuraavan tekstin, jonka laatijana on ollut Riikka Tervonen.  Seuraavan tiedon perustana on Suomen murteiden sanakirja:

"Suomalaisessa kansanperinteessä kynttilänpäivä (jota on voitu kutsua myös pelkällä kynttilä-nimellä) on ollut viimeinen sydäntalven merkkipäivä. Silloin on tarkasteltu esimerkiksi valon lisääntymistä ja kevään tuloa. Kevättä kyntteliltä, syystä Pertteliltä (24.8.), kuuluu sananparsi Jalasjärveltä. Kalajoella sanotaan: Kynttilänä jo hulluki huomaa, etton päivät pitenny.

Kalliveressä Inkerissä ennustetaan: Koi (= kun ei) pauku Paavalinna, siis_eij_ole kylmä kynttälinnä, ei sinä vuonnaka. Kittilässä taas: Jos se pakkavuu vettä satamhaj jälkhin kynttilän, se om pitkää kevättä.

Kynttilänpäivän seutuun ajoittuu tiettyjä töitä ja ruokaperinteitä. Kynttelin ja Mativ välillähän se on se matteempyynti Ristijärvellä. Kälviällä kynttilänpäivävilla on ollut vuoden ensimmäinen lampaista kerittävä villa. Saloisissa siansorkista on keitetty kynttelinpäivävelli, jota Pielavedellä puolestaan on kutsuttu kynttiläkeitoksi."

Lauantaina 13.2. on Maailman radiopäivä. - Seniorina muistelen heti Markussedän aikaa. - Oi niitä aikoja, kun sai tuon hienon teknisen keksinnön vieressä kuunnella mukavia. Markussetä suositteli joka lähetyksessään syötäväksi kaurapuuroa. Niinhän aika kiertää. Kaurapuuroahan on nykyisin monen perusteen mukaan mitä parhainta syötävää. Kaiken lisäksi se sisältää unihormoniakin, joten illalla sitä ainakin pitää muistaa syödä.

Radio on minulle yhä uskollinen seuralainen, yhtä uskollinen kuin lapsuudessa.

Perjantaina 12.2. alkaa kiinalainen uusivuosi. Meidän kalenterimme mukaan sen kalenteripäivä vaihtuu vuosittain. Nyt siirrytään rotan vuodesta härän vuoteen.

 

Jos sunnuntaina 7.2. tai sen jälkeisestä alkuviikosta liikenee aikaa, me suomalaiset voisimme kehitellä korona-ajan mahdollista melankoliasta kärsivien läheistemme elämään ilon ja valon pilkahduksia. Voisimme nimittäin kirjoittaa ja lähettää läheisillemme ystävänpäiväkortteja. Ystävänpäivä on sunnuntaina 14.2. 

Olisipa hienoakin hienompi asia, jos lähetettyjen ystävänpäiväkorttien lukumäärä olisi ennennäkemättömän runsas. Se tekisi hyvää muistettaville ystäville ja myös korttien lähettäjille. Koronan lisääntymistilastotkin toivottavasti kaunistuisivat. Kortista ei saane herkästi tartuntaa, vaikka sitä ei paljain käsin kirjoittaisikaan.

Voihan ystävänpäiväkortin luoda itsekin ja voihan sen lähettää sähköpostitsekin. Sähköposti ehtii perille oikea-aikaisesti sunnuntaina14.2. Perinteinen posti pitää tietenkin lähettää niin, että posti kantaa ystävänpäivätervehdyksen perille viimeistän perjantaina 12.2.

Ystävänpäivä sattuu tänä vuonna 2021 siis sunnuntaiksi 14.2., joka on myös laskiaissunnuntai. Sen jälkeinen tiistai 16.2. on Laskiaistiistai. 

                                       Kuva: suomenlatu.fi

Laskiaistiistain kohdalla kalenterissa lukee myös Kai. Se ei merkitse, että kai ehkä on laskiaistiistai, vaan laskiaistiistaina nimipäiväänsä viettää Kai.

Seuraavassa on kaikille hiihtäjille terveisiä EINO LEINOlta. Luethan sen ennen hiihtämään lähtemistä. Jos hiihtäminen ei onnistu, tässä on korona-ajan neuvo: Runoa lukiessasi voit nautiskellen kuvitella hiihtäväsi. Menestystä!

Koronan väsyttämille tuokoon lohtua runon otsikko ja syvämietiskelyä sen sisältö:

HYVÄ ON HIIHTÄJÄN HIIHDELLÄ

Hyvä on hiihtäjän hiihdellä,

kun hanki on hohtava alla,

                                            kun taivas kirkasna kaareutuu -

mut hauskempi hiihtää, kun ruskavi puu,

tuul' ulvovi, polku on ummessa

ja tuisku on taivahalla.

Hyvä on hiihtäjän hiihdellä,

kun ystävä häll' on myötä,

kun latu on aukaistu edessään -

mut parempi hiihdellä yksinään,

tiens' itse aukaista itselleen

ja yksin uhmata yötä.

Hyvä on hiihtäjän hiihdellä,

kun tietty on matkan määrä,

kun liesi viittovi lämpöinen, -

mut sorjempi, uljaampi hiihtää sen,

joka outoja onnen vaiheita käy

eikä tiedä, miss' oikea, väärä.

Ja hyvä on hiihtäjän hiihdellä,

kun riemu on rinnassansa,

kun toivo säihkyvi soihtuna yöss' -

mut käypä se laatuun hiihtää myös

hiki otsalla, suurissa suruissa

ja kuolema kupeellansa.

KIRKOLLINEN UUTINEN: On aika valmistautua paaston aikaan. Niin halutessasi lue siitä alla olevasta ja lisää osoitteesta www. evl.fi, josta muun ohessa seuraavakin tekstiote löytyy:

Laskiaissunnuntaita seuraavana keskiviikkona 17.2. on tuhkakeskiviikkoa, josta alkava paastonaika kestää pääsiäissunnuntaihin. Se on 4. huhtikuuta 2021, Viime vuosina on yleistynyt tapa, jossa seurakuntalainen voi ottaa vastaan otsaansa tuhkamerkin katumuksen ilmauksena.  Tuhka muistuttaa katoavaisuudestamme, mutta entisaikaan tuhkasta tehtiin saippuaa, joten tuhka symboloi myös puhdistautumista.

Tuhkakeskiviikkoa seuraava paastonaika kestää 40 arkipäivää. Paastonajalla on useita sisältöjä. Luterilaiseenkin perinteeseen kuuluu paasto, mutta se ei välttämättä tarkoita tietystä ruoasta pidättäytymistä. Paastonaika antaa mahdollisuuden tehdä tilaa elämässään myös hiljentymiselle ja oman Jumalasuhteen pohdinnalle, ja sen miettimiselle onko elämässä asioita, joita voisi tehdä toisin. Paasto kutsuu etsimään uutta, kasvamaan vastuullisempaan elämäntapaan ja luopumaan omastaan hädänalaisten hyväksi.

Pian tulee hiihtolomienkin aika. Seuraavassa on suunnitelma niistä. Näin korona-aikana suunnitelma voinee paikallisesti kohdata muutoksiakin kenties. Lautan maaliskuun kirjoitukseeni vielä kertauksena maaliskuun lomat.

  • Viikko 8 (22.2.–26.2.2021): Etelä-Suomi: Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan koulut sekä Ahvenanmaa

  • Viikko 9 (1.3.–5.3.2021): Väli-Suomi kuten Hämeen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan koulut

  • Viikko 10 (8.3.–12.3.2021): Itä- ja Pohjois-Suomi esimerkiksi Lappi, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kuopio, Joensuu ja Kajaani

Sunnuntaina 21.2. vietetään kansainvälistä Äidinkielen päivää.

Lauantaina 27.2. voi pilvettömällä taivaalla näkyä täysikuu.

Sunnuntaina 28.2. on helmikuun toinen liputuspäivä. Silloin on Kalevalan päivä ja suomalaisen kulttuurin päivä.

LAPSUUSAJAN MUISTELUA

Seuraavat kaksi muistikuvaa ovat ehkä noin 5-vuotiaan minäni muistikuvia 1940-luvun lopusta tai 1950-luvun alusta. Toinen tapaus voi tulla osalle lukijoista kertauksena, mutta tulkoon tämän kerran:

Taivassalon kirkonkylässä sijaitsevan Taivassalon Osuuskaupan eteen tuli polkupyörällä eräs niin sanotussa Piipinkaupungissa asuva vanhahko setä. Minä olin lähellä osuuskaupan ulko-ovea. Mies kysyi minulta ystävällisesti "Kenenkäs flikoi sää olet?" En muista, mitä vastasin. Luullakseni kerroin isän nimen.

Illalla kerroin isälle tapahtuman. Se ei toki harmittanut, mutta se harmitti, että menin hämilleni. Kerroin illalla isälle tapauksesta. Isä neuvoi sen varalta, että tilanne toistuisi: Sano ensi kerralla vastaavassa tilanteessa: "No, eikös täti tunne minua?"

Taivassalon kirkonkylään, Perttalan talon päädyssä olevalle nurmikolle tuli pienenä ollessain valokuvia ottava setä. Hänellä oli valtavan isojen tukien päällä iso kamera. Sen taakse hän meni ja peitti ensin itsensä isolla kankaalla ottaakseen kuvan.

Kerran tuo valokuvaajasetä alkoi jutella kanssani. Hän kertoi näin: "Kuule, jos joku sinut tavatessaan sanoo, että ´päivä, päivä, mihin toise jäivä?´ niin vastaa hänelle: ´Päivä, päivä - toine jäi tollukka, ja toist ei ollukka!´"

 

KEVENNYST TURUST

Markku Heikkilä:

Heikkilä on tunnettu turkulainen. Hän on radiotoimittaja, pakinoitsija ja ties mitä muuta. Korona-aikanakin hän olisi kansan ikää pidentävä esiintyjä. Häntä ei montakaan sekuntia voi kuunnella nauramatta täysillä sydämen ja sielun pohjasta.

Vuoden 2000 molemmin puolin Heikkilä toimi Turussa muun ohessa myös ravintoloitsijana. Hän osti tunnetun Puutorin Vessan. Siinä olikin hänelle tunnettu toiminimi melkein valmiina. Hän perusti kuuluisaksi tulleen korkeatasoisen Ravintola Puutorin Vessa -yrityksen.

Markku Heikkilän yksi bravuuri on UUTISSI TURUST - Ei virallissi mut torellissi. Tilasin Markulta kirjasta kaksi numeroa, vuoden 2019 ja 2020 eli numerot 21 ja 22. Hiljankin joku turkulainen oli tullut Markkua kadulla vastaan, morjenstanut tekijää ja sanonut, että "Mul on sun vuosikirjojes kaik numero." Seuraavassa on muutama pienen pieni ote UUTISSI TURUST -kirjan numerosta 22:

I TIAROI MUSIIKKIJUHLAVIARAIL:

Klassisen musiikin juhlat ovat Turussa ja myös Naantalissa isoja juttuja. Markku halusi auttaa suureksi osaksi lyhkäsel kiälel puhuvi kuulijoita. Avun hän antaa kirjassaan "suomentamalla" lyhkäsel kiälel vastineet ohjelmalehtisissä olevista vieraskielisistä sanoista. Seuraavassa esitän pienen otoksen Heikkilän esittämistä sanoista. Laitan seuraavaan peräkkäin sanat: Ensin Konsertin ohjelmalehtisessä oleva sana, toiseksi sivistyssanakirjasta poimimani sana, kolmanneksi Markulta tuttu tieto sanan sisällöstä turkulaisille:

---

Adagio, Hitaasti,   Hittaste

...

Allegro, Nopeasti,   Aika hätäsest

Allegretto, Hilpeästi/keveästi,   Ei iha nii hosumal

Amoroso, Rakkautta ilmaisevasti,   Lääpälläns

---

Forte, kovaa/voimakkaasti,   Kovi (Taivassalos myäs kovaste)

---

Largo, Hitaasti/Keveästi,  Hittasten

Mezzoforte, Puolikovaa,   Ei ihan niin kovi

---

Pizzicato, Näppäillen,   Rämpyttämäl

Scherzo, Nopea hilpeänsävyinen soitinsävellys,   Pilanpäite

II KORONAUUTISSI:

Turun Tyksis on varauruttu koronassen kans kovin. Pääasiallinen hoito on ruakavalio. Sairastuneil annetaan pelkästän pitsaa. Se kun on ainut ruaka, minkä voi tyänttä oven alt.

---

Turkulaisen tiedon mukaan Tampereel on polkupyäräily lisääntyny huamattavaste sejjälken ko uutisis oli, et koronavirus ei yleens tartu pinnoist. Turun paikallinen Palloseura on näis karanteeniasiois ollu erelläkävijä. Nimittäin jo paljon ennen koronakohun alkamist Turus alettiin pelata aika taval tyhjil katsomoil.

KEVENNYSTÄ, TAMPEREELTA NÄÄS

I VANHAN KERTAUSTA

Aikoinaan kerroin, että tamperelaiset muodostivat Tampereelta Turkuun päin jonon, johon heidät asetettiin viisausjärjestyksessä: jonon ensimmäisenä oli viisain tamperelainen, viimeisenä vähiten viisas tamperelainen. Tuon jälkeen alkoi vastaava turkulaisten jono viisausjärjestyksessä: viisain turkulainen aloitti turkulaisten jonon. Hänen paikkansa oli vähiten viisaan tamperelaisten jälkeen, ja hänen jälkeensä tuli toiseksi viisain turkulainen.

Jos menit käymään Turussa, siellä kerrottiin sama tarina, mutta tarinassa tamperelaiset ja turkulaiset olivat vaihtaneet paikkaa.

II Turun tapaan Tamperekin puhekielineen on kuuluisa monista asioista. Kyllä varrrmaan on niin, näes. Ensimmäiseksi mieleeni tulee kaksi sanaa: jääkiakko ja numeroo. Viime mainittu on sanonnassa "Ei tehrä tästä ny numeroo!". Olen käytännössä vuositolkulla hyvin usein käyttänyt tuota numeroo-ilmaisua omissa keskusteluissani ja kirjoituksissani. Ajattelin 12.1.2021 tuota sanontaa, kun aloin suunnitella tätä nyt luettavissa olevaa helmikuun blogin sisältöä. Halusin löytää sanonnan kehittelijän käyttämän tarkan sanamuodon. Siksi hain kirjahyllystäni yhden tärkeän "lempparikirjani". Se on SINIKKA NOPOLAN kirjoittama kirja EI TEHRÄ TÄSTÄ NY NUMEROO (WS Bookwell Oy, neljäs painos, Juva 2003, äänikirja 2004).

Otan tuosta suuresti ihailemastani tekstityylistä pari otetta, olkaa hyvä:

EILA JA RAMPE KASVATTAVAT

Ruokailu

Älä mälvää ruoalla. Älä läträä sen maitos kanssa.

Ulkoilu

Nonnii, nyssää menit siihen taas. Kato nyy vähän etees. Määhän oon sanonu, ettei lätäkköön mennä. Nonni, ja taas. Ja nyssää oikeen mulit siinä. Mitä mää sanoin!

Koulunkäynti

Mee ny äkkiä, sun onnikkas tulee. Sää et tiätenkän ottanu pyhjettä mukaan. Ja kun mää oon niin monta kertaa sanonu, että aina kun meette uimahalliin, pitää ottaa pyhje. Sää oot aina värssyä jälessä, sulle käy viälä elämässäs ohrasesti.

----------

Alkoholi

Jaa et oo koskaan muka eres kaljaa maistanu? Tota mää en usko. Mun silmieni eteen et hönöpäissäs tuu.

--------------------------------------------------

... Sitten kesken kaiken tähän tulee ristin kuva:

                         †

Sattuman kautta muistan nyt tarkan päivän, jona hain Sinikka Nopolan kirjan hyllystäni. Sattuma oli sellainen, että kirjan hyllystä ottamiseni tapahtui edellisenä päivänä siitä, kun radiossa ja TV:ssä ilmoitettiin Sinikka Nopolan kuolleen 13.1.2021.

Sinikka Marianna Nopola (26. marraskuuta 1953 Helsinki – 13. tammikuuta 2021 Helsinki)Sinikka Nopola Kirjan ja ruusun päivänä Akateemisessa kirjakaupassa Helsingissä 2012 

   SINIKKA NOPOLA

   Kuva: Wikipedia

Sinikka Nopola on kirjoittanut lähes lukemattoman määrän lastenkirjoja ja muita kirjoja, näytelmiä ja muuta.

Myös Sinikan sisar, Tiina Nopola, on siskonsa tavoin kirjailija. Sisarukset yhdessä ovat tehneet lukuisia lastenkirjoja. Esimerkiksi maankuulut, menestyneet teokset Heinähattu ja Vilttitossu sekä Risto Räppääjä ovat heidän yhteistuotantoaan. Risto Räppääjästähän on tehty myös elokuvia.

Nuoruutensa sisarukset viettivät Tampereella. Siltä ajalta on tekstityyli, jota voin edellä "tamperelaisena" laittaa vertailuksi "turkulaiseen" tekstiin.

-----------------------------------------

                                          ------------------------------------------

                                                                                    ----------------------------------------------

 

KORONA-AJAN KESKELLE TÄRKEÄ TEKSTI:

Seuraavan toivorikkaan ja moninaisesti lohduttavan myönteisen tekstin löysin www.tunturisusi.com sivustolta. Teksti on ote toivo-sanan alta löytyneestä kokonaisuudesta. Kiitos Tunturisudelle!

Arvoisat lukijani: OLKAA HYVÄT, luettehan mieluusti vaikka aikain saatossa useasti: 

 

"Hätäkös tässä matalassa kaivossa!" - Suomalainen sananparsi

"Olen joskus ollut kaamean, epätoivoisen, äkillisen alakuloinen, mutta siltikin tiedän aivan varmasti, että pelkkä elossa oleminen on jotakin mahtavaa." - Agatha Christie

"Näen toivoa synkimpinäkin päivinä ja keskityn kirkkaimpiin. En syytä kaikesta maailmankaikkeutta." - Dalai Lama

"Täyttyneen toiveen sijalle astuu aina uusi." - Schopenhauer

 "Ken ei ole nähnyt tietä kahden puurivistön välissä aamun koittaessa raikkaana ja elävänä, ei tiedä mitä toivo on." - Georges Bernados

"Jumala sanoi: Hyve, jota eniten rakastan on toivo." - Charles Peguy

"Loistaa huolten alta, toivon kultaloimi" - Einari Vuorela

"Kolme onnelliselle elämälle välttämätöntä asiaa ovat: jokin työ, jota tehdä,  joku jota rakastaa ja jokin mitä toivoa." - Joseph Addison



"Suurimman toivon jokaiseen päivääni antaa Jumalan armo. Tiedän, että hänen hyvyytensä antaa minulle voimaa kohdata kaikki koettelemukset ja että Jumalalle mikään ei ole yllättävää." - Rick Warren

"Toivo on puoli elämää, välinpitämättömyys on puoli kuolemaa." - Kahlil Gibran

"Vain se joka kaikkea toivoo, kaikkensa antaa." Kahlil Gibrar

 "Rakenna siis kalliolle toivon linna, jota myrskyt eivät kaada." - Aleksis Kivi

"Älä koskaan riistä joltakulta hänen toivoaan, sillä se saattaa olla kaikki, mitä hän omistaa." - H. Jackson Brown, Jr.

"Toivo on huomisen palsamia tämän päivän pettymyksille." - Evan Esar

"Laivan ei pitäisi turvautua yhteen pieneen ankkuriin, eikä elämän yhteen toiveeseen." - Epiktetos

"Uskon, että asioilla on aina tapana järjestyä." - Francoise Sagan

"Toivo on tuoksu, joka pitää sydämen nuorena." - Massimo D'azeglio

"Jos toivoa ei olisi, sydän särkyisi." - Thomas Fuller

"Toivo köyhän elättää, pelko rikkaan tappaa." - Suomalainen sananlasku

(Rikkaalla taitaa olla ainainen murhe siitä, ettei omaisuus vähenisi. Siis jokaiselle meistä on annettu omat ristinsä omat ristinsä kannettavaksemme.)

"Tuhannesti parempaa on yhä uudestaan pettyä kuin aina kulkea epäilevin mielin." - Erkki Melartin