Kokosydäminen Uuden Vuoden 2020 toivotus!

Keskiviikko 1.1.2020 - Kalevi Suojanen


HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2020

JA UUTTA VUOSIKYMMENTÄ, 20-LUKUA!

toivoo Kalevi

ELÄMÄÄ

Eräs pysyvä lempiaiheeni monien viime vuosikymmenien aikana on ollut se, onko hyvää verrata itseään muihin. Kun vertailun pitäisi olla elämässä niin peräti laaja-alaista, olen jo alun alkaen ollut sitä mieltä, ettei vertailu ole itselle hyväksi. Ei ihminen puolueettomasti osanne kovin täydellisesti arvioida itseäänkään. Vielä vähemmän hänellä on mahdollisuutta tietää tarpeeksi laaja-alaisesti ja oikein vertailun pohjaksi kenestäkään toisesta ihmisestä.

Meillä jokaisella on ihmisenä omat vahvuutemme ja omat heikkoutemme. Vanhan sanonnan mukaan jokaisella ihmisellä on kannettavanaan vähintään kolme ristiä. Ihmisestä riippuen niistä salataan joko yksi, kaksi tai kolmekin, etteivät ne ja/tai niiden suuruus ja painavuus tule kenenkään muun kuin kantajansa tietoon. Aivän läheisille voi tietenkin tulla enemmän tietoa kuin ulkopuolisille. Sydänsairauksien, muistisairauksien ja unihäiriöiden lisäksi meidän suomalaisten, yleisiä kansansairauksia ovat myös uteliaisuuden lisäksi kateus. Koska kadehdinnan kohteena olevasta ihmisestä ei yleensä ole kovin paljoa tietoa, kateus on kansansairauksistamme eniten "hukkaan" menevä. Mutta se painaa paljon sekä kadehtijan että mahdollisesti kadehditunkin mieltä.

Luin pikkupoikana aforismin, jota pidän edelleen eräänä kaikkein parhaimmista ahaa-elämyksen tuottajista. Sen mukaan henkilö harmitteli sodan jälkeisenä aikana sitä, ettei hänellä ollut kunnon kenkiä. Harmi loppui, kun hän kohtasi lähimmäisen, jolla ei ollut jalkoja. Seuraavakin tarina liittyy aikaan, jolloin jatkosota oli vielä hyvin muistissa:

Tarinan kertoja muisteli, miten hän oli harmitellut ja pahastunut kovasti, kun hän ei toimistotöitä tekevänä saanut kesälomaansa sellaiseen aikaan, joka olisi ollut hänelle mieluisin. Sitten hän muisteli vertailupohjaksi ystävättärensä kohtaloa. Tuon ystävättären aviomies oli lähtenyt sotaan, ja ystävätär oli jäänyt pienen lapsen kanssa kaksin kotiin. Myöhemmässä vaiheessa hän oli löytänyt lapsensa läheisen järven rantavedestä hukkuneena. Sittemmin rintamalta tuli viesti, että ystävättären aviomies oli kaatunut sodassa.

Loma-ajankohtansa epäsopivuutta harmitellut ihminen päätti olla harmittelematta loma-ajankohtansa epäsopivuutta.

MUISTISAIRAUS / OMAISHOITAJUUS

Kirjoitettu omaishoitajan päiväkirjaan 2000-luvun alkupuolella:

Maire on ollut kolmen päivä ajan varsin väsynyt. Hän on enimmäkseen vain joko lepäillyt tai nukkunut sohvalla taikka sängyssä. Poskissa on tuntunut kylmä hiki. Mitähän hienon omaishoitajakäytöksen periaatteista olen rikkonut tai laiminlyönyt? Kirjasin tänään mielessäni nuo periaatteet:

1. Ole oikeudenmukainen sekä pienissä että isoissa asioissa; jos aion esimerkiksi tehdä itselleni voileivän, tarjoan voileipää myös Mairelle.

2. Edesauta siinä, että on tekemistä (ei laadulla ole niin väliä, kunhan se on Mairen kannalta mielekästä; se voi olla passiivistakin, esimerkiksi  jonkin paljon kuvia tai otsikoita sisältävän lehden lukemista tai - sairauden myöhemmässä vaiheessa kauniiden kuvien katselemista).

3. Edelliseen liittyen: älä palvele yli (osassa toimia olen ollut todella tyhmä: olen ottanut Mairelta hänen taitojensa rajoissa olevaa tekemistä pois - sekoitan esimerkiksi kahviin hänen puolestaan kerman ja sokerin).

4. Muista aina vilpittömästi antaa tunnustusta, kun on tunnustukseen aihetta. Tunnustuksen antamisen ”rima laskee” koko ajan sitä myöden, kun tunnustusta saavan läheisen kunto heikkenee. On oltava tarkkana, että huomaa riman laskemisen myötä antaa tunnustusta yhä vähäisemmistä onnistumisista.

5. Vaistoa tarkoin fyysisen läheisyyden tarve ja sen tuottama mielihyvä          sekä hyväksyntä; Mairen osalta tässä kohdin ei kehitys ole mennyt viisaitten professoreitten sanoman mukaan: fyysisen läheisyyden tarve on vähentynyt; silti esimerkiksi  käsikkäin kävely ja kädestä kiinnipitäminen nukkumaan mentäessä ja herättäessä tuottaa meille molemmille hyvää mieltä.

6. Ota Maire mukaan aina, kun se suinkin on mahdollista.                    

7. Älä milloinkaan syyllisty virheistä pahimpaan, ivaan; vältä jopa itseironiaa - väsyneenä se vain syö omaa itsetuntoasi.

8. Kehittele erilaisuuden kohtaamisesta ja hyväksymisestä                                mielenkiintoinen taidelaji.

9. Vaikka olet pitkällä surutyön tekemisen matkalla, koeta silti etsiä ilonaiheita; luo itsekin kauneutta, ellet muuta keksi, osta kukkia silmiemme iloksi.

10. Puhu usein järjellä väsyneen tunteen päälle; jos Maire nauraa vastaan tuleville nuorukaisille (hyvällä, luodakseen heihin kontaktia), ja nuorukaiset hetken päästä aplodeeraavat, eivät he välttämättä taputa vastareaktiona ja jos taputtavatkin, mitä sillä on väliä.

11. Puhu voimakkaasti järjellä tunteen päälle myös silloin, kun Maire sanoo sinulle jotakin epäkohteilasta (tavanomaisimmat ärtyisät ilmaisut: ”hullu”, ”tyhmä”): ei hän tarkoita pahaa; puhuja ei ole Mairen persoona, vaan herra Alzheimer väsyneenä.

12. Mikäli et ymmärrä, mitä Maire haluaa kysyä tai sanoa, ihan hyvä reagointikeino on sanoa: ”Kaikki on hyvin.”

13. Älä syyllistä

 a) Mairea; meillä esimerkiksi kadonneista tavaroista on todella suuri osa minun jäljiltäni. Silti yleensä ensimmäinen ajatus on, että ”nyt Maire on taas ottanut sen ja piilottanut";

 b) itseäsi; omaishoitaja lienee yleensä ylihuolehtivinen ja erittäin altis syyllistämään itsensä kaikesta sellaisestakin, mikä ei ole hänen vaikutuspiirissään olevaa.

14. Poista mahdollisimman paljon levottomuutta aiheuttavia esineitä näköpiiristä. Levottomuutta voivat sairauden eri vaiheissa aiheuttaa eri asiat: päällysvaatteet, kengät, korurasiat,  ”turhat” esineet, raha... Viimeksi mainittu on kaksiteräinen  asia. Jossakin vaiheessa raha on erittäin tärkeä. Sitä pitää olla. Sen olemassaolon jatkuva tarkistaminen on kuitenkin merkki siitä, että saatetaan olla lähellä tilannetta, jolloin raha kannattaa vain poistaa. Varsinkin miehille auto on vielä vaikeampi asia kuin raha: siinä lienee jotakin miehisyyden symboliikkaa. ”Poisto” on autorintamallakin teori-  assa ainoa oikea ratkaisu. Milloin sen tekee, on tarkoin harkittava. Miten sen tekee? Diplomatian keinot taitavat loppua.

Tässä yhteydessä ideointikentän otsikoksi tullee aikaisemminkin peräänkuuluttamani ”reilu filunki”.

15. Sekä positiivisuus että negatiivisuus tarttuvat ihmisestä toiseen. Erittäin tärkeää on, että omaishoitajana kylvän ympärilleni positiivisuutta. Se rauhoittaa, se tuo hyvää mieltä molemmille meille. Jos siihen vielä saa luonnostaan yhdistetyksi huumorin, polku on pehmoinen kulkea, vaikkakin välillä tietenkin on kiviä ja muita muhkuroita. Positiivisuus ei tarvitse sen kummempaa kuin silloin tällöin sanoa: ”Kaikki on hyvin." Tai: ”Tänään on sunnuntai. Meille tulee hyvä Herran pyhäpäivä, päivä parahin, hieno yhteinen lepopäivä.”

UNI / UNETTOMUUS

Yhden ihmisen omakohtaisuuteen ei voi luottaa. Unihäiriöihin liittyvistä omakohtaisista kokemuksista voi olla hyötyä toisellekin ihmiselle. Mutta kyse on vastaavasta kuin lääkkeen määrittelyssä: se mikä auttaa  toista, ei ole ehkä toiselle lainkaan sopiva, vaikka oireet olisivat samanlaiset. Tuo totuus on sisäistettävä ja yrityksen, erehdyksen ja logiikan avulla yritettävä omakohtaisesti parasta ratkaisua unihäiriöihin.

Minulla diagnosoitiin vaikea-asteinen uniapnea ehkä noin kolme vuosikymmentä sitten. Käsittääkseni liikunnan, laihtumisen ja sinnikkyyden kautta sekä uneen erikoistuneen sairaanhoidon avulla pääsin uniapneasta ja CPAP-laitteen käytöstä eroon.

Kun en osannut päästä nuoruuden - määrällisesti mitaten - työtavoitteistani eroon, vaan yritin liikaa, altistuin vaikea-asteiseen stressiin. Minulla se ilmeni niin, että nukahdin helposti, mutta heräsin täysin valveille kahden, kolmen tai neljän tunnin unen jälkeen. Uniapnea ei palannut, mutta väsymys jatkui. Myös heräämiseen johtaneet voimakkaat painajaisunet jatkuivat. Ainakin painajaisunilla on mielestäni selvä yhteys viimeisinä työvuosinani kokemani hirvittävän julma työpaikkakiusaaminen.

Väsyneenä muisti sekä arviointikyky alkoivat heiketä. Muille kerroin, ettei apteekin hyllyltä ilman reseptiä saatavat unihormonia sisältävät lääkkeet auta uneen, vaan nukahtamisvaikeuksiin. Niihin en tarvinnut apua, ja kuitenkin väsyneenä ja toivottomana ostin itselleni apteekin hyllyltä "vääriä" pillereitä. Kun hyllytavarassa unihormonia (melatoniinia) on enintään 3,9 niin lääkärin minulle määräämissä lääkkeissä lukema oli hiukan enemmän: 4,2. Ainakin minun piti odottaa muutama kuukausi ja unirytmini parani vähitellen. Yhtäjaksoinen juni kesti selvästi enemmän kuin aikaisemmin, wc-käynnit laskivat ensin kahdesta yhteen ja sitten loppuivat kokonaan. Tuloksesta Jorma Uotinen ilmeisesti antaisi arvosanan "ei huono". - Palataan uniasioihin taas helmikuussa. Hyviä unia, virkeitä päiviä/vuorotyöntekijöille virkeitä hereilläolon aikoja! t. Kalevi

LAINASANOJA

Ote avaruustähtieteen emeritusprofessori Esko Valtaojan nykyajatuksista:Helsingin Sanomat lauantaina 28.12.2019, LAUANTAI-LEHTI, Henkilö-osio:

ESKO VALTAOJA

---

"Minun viestini on, että meillä on pahoja ongelmia. Ei kuitenkaan kannata uskoa niitä, jotka väittävät, että mitään ei tarvitse tehdä tai että mitään ei ole tehtävissä. Meillä on jo nyt kaikki ratkaisut ilmastonmuutoksen torjumiseen." ---

"Maapallo tarvitsee yksinkertaisesti parempaa ja puhtaampaa teknologiaa."

---

"Ymmärrän hyvin nuoria, jotka pelkäävät maailmanloppua. Niin mekin pelkäsimme 1960-luvulla ydinpommia ja kolmatta maailmansotaa. Sotaa ei tullut ja nyt maailma on monin tavoin parempi paikka. Tästäkin kriisistä selvitään." ---

Näistä en luovu

Virpi

"Täytyy kai yrittää elää niin, että  vaimokaan ei halua luopua minusta. Ja toivoa, että aikanaan kuolemakin sujuu "paso doblena".

Kirjat 

"Jos hyvin käy, ehdin saavuttaa elinikäisen tavoitteeni, kymmenen tuhannen kirjan kotikirjaston. Joululukemisena odottaa verenpunaiseen kokonahkaan sidottu Dracula-"

Meetvursti

"Rasvainen ja suolainen nyt vain on rasvaista ja suolaista, vaikka kuinka luontoa ja terveyttä koettelisi. Syökööt muut ne sokerit."                                                                

 

INFORMAATIOTA

Siirryn osittain vähitellen blogista "elävämpään" vaihtoehtoon. Elävämpi tarkoittaa kuvallista ja äänellistä. Minulla on kaksi lapsenlasta. Vanhempi heistä, Aleksi, on jo pitkälti yli 20 ikävuotta saavuttanut tyttäreni poika. Olemme, pappa ja Aleksi, ryhtyneet yhteistuumin tubettamaan.

Aleksi ideoi projektin otsikoksi "Sukupolvet" tai jotakin vastaavaa. Ensimmäisen palaverimme tuotoksen, videon, editointi jäi Aleksilta hieman kesken, kun hän lähti isänsä ja abiturientti-veljensä kanssa lomamatkalle. Tavoittelen tammikuun puoleen väliin mennessä ilmoittavani youtube-osoitteen, josta meidät löydätte maailmaa ihmettelemässä, parantamassa ja toisiltamme oppimassa taidelajia "Elämä". Lisään tuon osoiteinformaation tähän kohtaan blogia, kunhan osoitteen "asentaja" palaa lomamatkalta arkeen ja saadaan asennustyöt valmiiksi. - Työpaine on loman jälkeen vienyt enemmän Aleksia kuin Aleksi työtä. Molemmat pidämme nyt realistisena, että aloittamamme tubettamisaskartelu päätyy ensimmäisen kerran ruutuihin asti tammi- halmikuun vaihteen tietämiin. Perinteinen bloginihan on toivottavasti luettavissa perinteiseen tapaan 1. päivänä seuraavaa kalenterikuukautta, siis helmikuuta.

KAAMOS LOPPUU

TOIVOA ON MEILLÄ MONENLAISTA, MONENLAISTA:

Toivon nimipäivä on 4.6.

Torstai on toivoa täynnä yli 50 kertaa vuodessa.

Uudenvuodenpäivää sanotaan toivon päiväksi. Uusi aika aukenee, toivo yhä paremmasta syntynee.

On kuukausitolkulla kuitenkin ollut sellainen olo, että kaikki loppuu aikanaan, kaamosaika ei milloinkaan. Mutta Yliopiston almanakkatoimiston sivuston mukaan hitaimmatkin kaamoksen takavasemmalle poistumiset tapahtuvat tammikuussa. Joulupukkikin, jos on jo päässyt Korvatunturille, saa auringon nähtäväkseen 5.1.2020. Seuraavassa on lueteltu Almanakkatoimiston antamat muut tiedot auringon esiintulon mahdollisuudesta:

Kaamoksen loppumisaikoja tänä vuonna esimerkiksi:

Muonio 3.1.

Ivalo 9.1.

Inari 11.1.

Kilpisjärvi 12.1.

Utsjoki 16.1.

Nuorgam 17.1.

Kyllä eteläisessäkin Suomessa hereillä pysyy, kun hämmästelee omaa "kaamostamme", siis eteläistä kaamosta ilman lumen valoa. Hämmästys tuli siitä, kun katsoin ikkunasta ulos: oli sysipimeää, ja radiokuuluttaja toivottaa kello 17 hyvää iltapäivää. Loogisemmalta olisi seniorikuuntelijalle kuulostanut hyvää yötä -toivotus!

 

TOIVON TOIVOTUS

Aiheena onnistumisten kalastaminen ja sen merkitys:

En ole varma, onko tuo kalastaminen tarpeeksi osuva sana. Tarkoitan sillä tietoisuutta onnistumisten aikaansaamisesta ja niiden huomaamisesta. Kun esimerkiksi jonkin askareen suorittamisen aloittaminen on vaikeaa, alkuun pääseminen voi hetken päästä tuntua ehkä hyvinkin isolta onnistumiselta.

Onnistumiset tuovat hyvää mieltä. Hyvä mieli antaa toivoa. Toivo antaa lisää tsemppimieltä ja parantaa itsetuntoa. Taustallla olevat onnistumiset tekevät hyvää jälkeä myös sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Pari lisävinkkiä lopuksi: Älä yritä liikaa kerralla, ja koetathan tarvittaessa ihmisenä laskea täydellisyyden tavoittelun määrää. 

t. Kalevi