Heipparallaa heinäkuu! Hyvä, jos et kovasti yllättäisi, vaan olisit upea vanhanajan heinäkuu.

Keskiviikko 1.7.2020 - Kalevi Suojanen


ELÄMÄÄ

On pitänyt sentään uintikelejäkin!

Ikä ja siihen liittyvä raihnaisuus ääreisveronkierron heikentymisineen ja väsymyksineen myöhensivät runsaasti tänä vuonna "talviturkin heittämisen" ajankohtaa tavanomaisesta.  Keväällä uimisen kokemus jäi väliin, samoin kävi kesäkuun alkupäivinä. Tänä vuonna tein vuoden ensimmäisen uinnin vasta juhannuspäivän aamuna. Kokemus oli alkuilon jälkeen ainutlaatuinen.

Tavallisin uintipaikkani on ollut yli 40 vuoden ajan kesäisin, ja välillä talvisinkin, lähimaastossa oleva Vantaanjoki. Tuo joki on Hyvinkäältä alkaen vantaalaisten ja helsinkiläisten ilona. Niinpä tänä vuonnakin kävelin lyhyen matkan metsätietä mäkeä alas Vantaanjoen rantalaiturille. Oi ja voi sitä nautinnollista vuoden alkukokemusta!

Oli leppeä etelätuuli. Aloitin uimisen joen oikeaa, laiturinpuoleista rantaa myöden rauhalliseen vastatuuleen. Kohtuullisen matkaa uituani käännyin myötätuuleen. Iloitsin ja olin onnellinen uinnista ja olin tyytyväinen, että sain vihdoin aikaiseksi talviturkin heittämisen.

Yhtäkkiä hoksasin, että virta oli vienyt minua toiseen suuntaan kuin tuuli. Olin ajautunut huomaamattani joen reunasta kohti keskiosaa. Laituri oli jäämässä kauas takavasemmalle. Yritin kääntyä ja uida takaisin kohti laituria. Ei onnistunut. Voimakas virta vei pituussuunnassa poispäin laiturista ja samalla yhä keskemmälle jokea. Tuntui ihmeelliseltä - olenhan tässä tuttuakin tutummassa joessa tullut yli neljän vuosikymmenen ajan toimeen paljon pahempienkin virtausten kanssa. Nyt mielestäni vielä aika lyhyt uintimatka alkoi väsyttää ja ottaa käsien päälle. Näinkö raihnaiseksi olen tullut?

Yritin vielä kerran kääntää uintini kohti laituria ja pelastusta. Ei onnistunut, en lähestynyt laituria mahdollisimman voimakkaista vedoistani huolimatta. Refleksinomaisesti huomasin mahdollisuudekseni minusta katsoen laiturin oikealla puolella sijaitsevan pitkän rantakaislikon. Otin tavoitteekseni uida suoraan, kohti kaislikkoa, vaikka virta veikin oikealle.

Voimani tuntuivat edelleen ihmeellisesti vähentyvän. Mutta tsemppimieli oli kova. Laituri loittoni - tai siis minä laiturista.  Tavoitteeni oli päästä niin lähelle rantaa, että jossakin kohdassa saisin käsillä otteen kaislikosta. Se olisi pelastukseni, kun koettaisin kaislikon avulla vetää itseni vastavirtaan laiturille päin. Lähenin ehkä sentti sentiltä joen laiturinpuoleista rantaa, kodin puoleista rantaa.

Koetin monta kertaa, yltäisivätkö jalkani pohjaan. Eivät yltäneet. - Sitten vihdoin jaloissa tuntu "pohja". Sadasosasekunniksi virisi toivo. Samanaikaisesti toivo myös sammui. Tiesinhän minä, mitä tapahtuu, kun jalat yltävät joen rannassa pohjaan. Siinä on metrin verran täysin pehmeän upottavaa savivelliä, patasavea lounaismurteella ilmaistuna.

Ratkaiseva kohta oli silloin, kun maailma musteni, pää meni kaksi tai kolme kertaa veden pinnan alle. Vettä meni suun ja nenän kautta alas kurkusta, lääkärin jälkitarkastuksen mukaan myös keuhkoihin. Kuitenkin refleksini toimivat, koskapa yskin hillittömästi mennen välillä pinnan alle, ponnistaen välillä joenpinnan yläpuolelle yskimään pois vettä. Seuraavaksi ilmeisesti jaksoin päästä jollain ilveellä yhä lähemmäs kaisloja.

Onnistuinkin saamaan kaislasta kiinni. Mutta se katkesi ja meni virran mukana kovaa vauhtia pitkin jokea. Toinen yritys. Sama tulos. Sitten koetin saada kiinni kaislaryppäästä. En onnistunut, koska maailma musteni. Se kirjaimellisesti musteni; näkökentässä oli vain mustaa. Tukehtuminenkin taisi olla lähellä, koska vettä meni sisälleni sekä suusta että nenästä sekä vatsaan että keuhkoihin. Yskin, yskin ja yskin. Jossakin vaiheessa olen saanut kouraani kahden tai useamman kaislan ryppään, jolla pääsin siirtymään senttitolkulla kohti pelastuksen tuovaa laituria. Sitten uusi kaislakouraisu, ja edelleen uusi parempi kaislakouraisu, kunnes vihdoin yletin sormillani laituriin. Sitten pääsin kämmen kämmeneltä siirtymään laiturin etuosaan ja rappusille. Ylösnousukin oli vielä hakusessa, koska rappuset eivät olleet tiptopkunnossa, vaan huteran heiluvaiset.

Seuraava muistikuvavälähdys on se, että seison kotiin johtavalla metsätiellä. Sitä seuraava muistikuva on, että seisoin kodin keittiössä, ja että päässä on kova migreeninen särky ja että sydämestä sattuu. Muistelen hämärästi ottaneeni keittiön pöydällä paikkaansa pitävästä purkista yhden nitron. Seuraava muistikuva on se, että menin sänkyyn selälleni lepäämään. Ihmettelin sitä, että nitro lopetti nopeasti sekä sydänkivun että migreenin.

Sillä hetkellä olin sitä mieltä, että kaikki on hyvin. Päätin kuitenkin kaiken varalta valuttaa aivojen "järkiputkelta" viisautta "tunneputken" seuraksi. Niinpä soitin sairaanhoitoneuvontaan. Kerroin lyhyesti, mitä oli tapahtunut, ja että nyt kaikki tuntuu olevan hyvin. Neuvontahenkilön sanat: "Lähtekää heti Malmin sairaalaan." Näin päätin tehdä. Kun pääsin muutaman metrin päähän autostani, alkoi maailma pyöriä ympärilläni. No, en siis olekaan autolla ajokunnossa. Auto jäi siihen ja tilasin taksin. Matkan päätepiste oli Yliopistollisen sairaalan yksi yksikkö, Malmin sairaala. Sinne ei matka ollut pitkä, vain 17 euron taksimatka.

Olin sairaalassa neljä vuorokautta. Ensin epäiltiin sydäninfarktia. Harasin vastaan, ja sanoin, että eihän sydäninfarktin jälkeen voi mennä kävellen, vaikkakin kai horjahdellen, kotiin. "Infarkteja on nykyisin niin monenlaisia, että kyllä se on mahdollinen, sanoi sairaanhoitaja. 

Vielä tuli aorttaspesialisti ja tutki mietiskellen ultratutkimusta käyttäen sydäntäni. Myöhemmin sain tietää sivusta, että tuo spesialisti oli kirjoittanut lähetteen aorttatutkimuksesta Meilahden sairaalaan. Ennestään siellä oli jo lähete mahdollisen sepelvaltimotaudin toteamiseksi. Meilahden sairaalassa tehtiin varjoainekuvaus mahdollisten tukosten selvittämiseksi. Ei ollut tukoksia. Sen sijaan aorttatutkimuksessa havaittiin, että aortassani on repeämä. Oletukseni on, että raihnaisuuttani ja voimattomuutta ihmetellessäni, syynä ei lienekään ollut niinkään ikäni kuin aortan ponnisteluistani huonoksi mennyt kunto.

Tuon tutkimuksen jälkeen en saanut sinä päivänä pitää oikeassa kädessäni edes pikkulusikkaa, koska oli vaara, että kädessä oleva valtimoon johtava pyöreä reikä/haava voisi alkaa vuotaa. "Saanko ajaa autoa", kysyin.  Lääkärin vastaus: "Ei missään tapauksessa; se on erityisen vaarallista". - Ajokielto kestää vähintään neljä kuukautta. Eipä tässä ole paljon riemunaiheita! Aivoilla saa ajatella, mutta nostaa tai kantaa ei saa mitään painavaa, eikä tehdä pitkiä kävelylenkkejä. Posetiiviakaan ei saa soittaa. - Olen jatkuvasti ollut vähän erilainen nuori. Niin nytkin. Harvalta nimittäin löytyy paitsi posetiivia, ei myöskään keuhkoista vettä. En tiedä, kumpi olisi pahempi, vesikeuhko vai vesipää.

On syytä olla kiitollisella mielellä. Olen itse ollut mukana toteamassa elämäni aikana varmaan yli kymmenen kertaa, kun olen pelastunut tilanteissa, joissa vähintään yhtä todennäköistä olisi ollut kuolema kuin elämän jatkuminen. Kyllä elämä on ihmeellistä!

Image

Kuvassa vasemmalla Kalevin hengen viime tipassa pelastanut pitkään jatkuva, rantaa myötäilevä kaislikko. Kuvan kävin ottamassa sairaalasta vapauduttuani. Enpä kuvaa ottaessani havainnut joltakulta laiturille jääneitä matolaatikon puolikkaita. KS.

MUISTISAIRAUS JA KESKINÄINEN RAKKAUDELLISUUS

Kalevin tekstiä omaishoitajan päiväkirjastaan:

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kalevilta                                                            LÄHETE

 

                                                                         17.7.2003 

 

Kustaankartanon Vanhustenkeskus

Rakkaat F1-osaston Ihmiset!

 

Anteeksi, että jouduin Ruotsin lapsen vierailun johdosta siirtämään intervallihoitojaksoa yhden päivän aikaisemmin sovittua myöhäisemmäksi. Mikäli huoneen käyttö edellyttää, haen Mairen jo tiistaina; muutoin keskiviikkoillalla. Soitellaan.

 

Mairen jalat (makuuhaavat) ovat kohtuullisessa kunnossa. Kiitos paljon saamistani hoito-ohjeista.

 

Tenox ei mielestäni tehoa, merkillistä kyllä. Maire nukkuu huonosti sen kanssa. Annoin viime yöksi (pyydän anteeksi menettelyäni, jos on pyytämistä) yhden 5 mg:n Insominin. Maire nukkui kuin tukki. Tosin olimme ennen nukkumaanmenoa eilen illalla suihkussa, joten silläkin voi olla väsyttävä vaikutus.

 

Juomisessa on ollut nielemisvaikeutta aikaisempaa enemmän. Kuuman ilman aiheuttama väsymys lienee osasyy. Kun neste jää suuhun, parhaiten tilanne on lauennut, kun olen laittanut Mairen sänkyyn lepäämään. Muita konstejani ovat olleet se, että annan vain varsin hiukan kerrallaan nestettä suuhun ja tarkistan, että edellinen on varmasti nielaistu ennen kuin annan uutta, ettei tule suu täyteen. Myös olen tehnyt niin, etten ole antanut pelkästään nestettä, vaan ensin jotakin pientä syötävää, jolloin nielemisreflek­si on ”jäänyt päälle” nesteen antamisen alkaessa. Koettakaa kestää. Nyt, kun on kuuma, meidän kaikkien pinnaa pitäisi voida venyttää entisestään.

 

Suojelusta, kestävyyttä, siunausta, kaikkea hyvää toivoo

Kalevi

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kalevilta                                                            LÄHETE

 

 

                                                                         30.7.2003

 

 

Tiinalle ja Helille

 

 

Ohessa tulee Maire. Haen hänet kotiin huomenna, torstaina noin kello 20. Mairea ei silloin tarvitse laittaa yökuntoon, kunhan vaippa kestäisi kello 21.15:een, jolloin aloitamme yövalmistelut vaipanvaihtoineen. Kiitos.

 

Suihkussa ei tarvitse käydä, mutta siltä varalta, että ehditte ja voitte käydä, ohessa on mukana Mairen oma shampoo.

 

Marevan pitäisi antaa kello 16-17 tänään ja huomenna.

 

Fragmin pitäisi pistää navan alapuolelle tänään kello 22 ja huomenna kello 10.

 

Makuuhaavan alkuja olen hoitanut parhaan kykyni mukaan. Nieleminen on helpottunut. Silti juominen kannattanee yleensä aloittaa esimerkiksi jugurtilla, jolloin nielemisrefleksi löytää uomansa mehun, kahvin tms. juomiseen. Tarkkaan täytyy seurata, että nielaisu on tapahtunut ennen kuin antaa uutta juomaa. Koettakaa kestää. Ja kuten muistattekin: kahvissa Maire käyttää sokeria plus kermaa ja hänen lempparijuomansa on piimä.

 

Yöksi en ole laittanut yöpukua kuumuuden takia.

 

Kiitos, jos hiukan käytätte Mairen omaa pyörätuolia, koska tarvitsemme sitä arkielämässämme. Näin hän voisi ehkä oppia uudelleen pitämään jalkoja ylhäällä – treenausta sekin. Kiitos, jos voitte käyttää hänen omaa, sinistä tuoliaan. Ehkä se voisi olla yön yli hänen omassa huoneessaan, jos mahtuu, niin ei sekoitu muihin pyöriin. Koettakaa kestää sen kanssa; kaupungin ihminen hakee energisesti siihen jalkatukia – toivottavasti löytää.

 

Koettakaa minua ymmärtää. Olen Teille kiitollinen.

Ystävällisin terveisin

Kalevi

 

KEVENNYSTÄ

Ministeri teki vanhainkotivierailun. Käytävällä tuli ministeriä vastaan pyörätuolissa laitoksen asukki, jolta ministeri kysymään:

- Tiedätkö, kuka minä olen? 

- Enpä taida tietää, mutta kysykää tuolta hoitajalta.

Aikoinaan Helsingin Alzheimeryhdistyksen muistihoitaja Jari oli vetämässä Nuorten muistihäiriöisten ryhmää. Ryhmässä keskusteltiin sillä kerralla Mannerheimista. Jari luki otteita marsalkkaa käsittelevästä kirjasta. Luettuaan kirjaa hän huomasi, että heillähän on kokoontumishuoneen kirjahyllyssä Mannerheimin pronssipää. Hän pyysi ryhmäläisiä kääntymään hyllyä kohden ja katsomaan patsasta. Eräs ryhmäläisistä kysyi patsasta katsoessaan: "Oliko se Mannerheimikin neekeri?"

LÄHDE: Raimo Sulkava - Pertti Riihelä - Olli-Pekka Ryynänen (toim.) ATSALEA Juttuja muistamattomuudesta ja vanhenemisesta (Alzheimer-Säätiö, Helsingin Alzheimer-Yhdistys ry (Nykyinen Helsingin Muistiyhdistys ry) 2003

PAPPA PAKINOI (hiukan ennen euroaikaa)

ÄLLÖS HURAHTAOS! / HURASTERA INTE!

 

"Lopettakaa se rahan perässä juokseminen”, huusi huutamiseen orientoitunut mies Munkkivuoren ostarilla meille kiireisin askelin kulkeneille kanssaihmisille eräänä ilta-päivänä. Pappa samastui jotenkin mieheen. Pappakin on joskus isonkin yleisön keskuudessa käyttänyt turhan erikoislaatuisia puheenvuoroja. Poikkeavuudestaan huolimatta miehen huuto pysähdytti papan ajatukset. Pappa oli miehen kanssa täysin samaa mieltä: kyllä raha on maailmassa aivan liian keskeisessä asemassa. Jeesuksen rinnalle historiaan pääsisi se ihminen, joka keksisi keinon, miten tee ja sympatia voisivat korvata rahan.

 

Runsaan kuukauden kuluttua olemme euroajassa. Sopii hyvin. Me suomalaisethan olemme niin juroja. Ihme, jos ei marraskuinen kaamos lehdettömine puineen tee juroksi. Toisaalta kauneus on tässäkin asiassa katsojan silmässä.

Papalla ja mammalla oli aikoinaan japanilaisia vieraita marraskuussa. He ihastuivat iki­hyväksi marraskuiseen pimeyteen ja silloiseen kurakeliin. He ihastuivat muuten myös silloiseen cockerspanieliimme Sabinaan, joka olikin ”neidoista kaunein”. Kukaan ei ole pappaa niin paljon jumaloinut kuin Sabina, joten sydämellisiä ja kaihoisia terveisiä ystävälleni koirien taivaaseen. Mamma käytti Sabinaa sen viimei­sen elinvuoden aikana eläinlääkärissä.

Rakastimme Sabinaa sen – siis hänen – viimeisen elinvuoden aikana hiukan liian kauan. Mamma haki eläinlääkäriltä lemmikkimme loppuelämän vireyttä­miseksi anabolista steroidia. Kun lääkäri määräsi sitä aika paljon, oli mamma kysynyt syytä aineen paljouteen. Lääkäri oli vastan­nut: ”Syöttäkää loput ukollenne!” Papalta taisi anabolinen steroidi jäädä syömättä – sen verran iltapuolen kulkijaksi pappa itsensä tuntee. Pitäisi kai käydä eläinlääkärillä. Ettei vain kävisi niin kuin entiselle kissanomistajalle, joka haki leikkaamattomalle kissalleen eläinlääkäriltä maaliskuussa lääkettä. Lääkäri kirjoitti reseptiin: ”Johtaja Virtaselle 5 ml päivässä kiimaan.”

 

Yhdessä aikaisemmassa pakinassaan pappa kertoi ”hurahtamisesta”. Joskus pappa vielä kirjoittaa koko pakinan hurahtamisesta. Niin moneen asiaan hurahtajiksi meistä suomalaisista on. Joku hurahtaa internetiin, joku autoiluun ja/tai asuntovaunuiluun, joku uskontoon, joku alko­holiin ja/tai huumeisiin – joku jopa siivoamiseen. Ja nykyihmiset hurahtavat arvokeskustelua käydessään verkottumiseen ja/tai etätyöhön. Aika moni meistä on hurahtanut myös rahaan eli on tullut rahavammaiseksi. Ensi vuonna maa on siis pullollaan juro­invalider på svenska, euroinvalideja suomeksi.

                                           

Pappa haluaisi hurahtaa historiaan. Historia on mielenkiintoista. Pappa muistaa isänsä kertoneen esimerkiksi siitä, miten ihmiset jonottivat 1940-luvulla yötä myöden kaikkine seteleineen pankkeihin, kun setelit puolitettiin Suomessa. Pappa itse muistaa hyvin ajan 1960-luvun alkupuolella, kun markoista lei­kattiin kaksi viimeistä numeroa pois. Silloin tuli sekaannuksia. Ja sitten tuli vuoden 2000 alussa sekoilua markkojen ja eurojen välillä. Me vanhat sekoilimme enemmän ja kauemmin, nuoret vähemmän ja lyhyemmän ajan. Ei senioreille eikä nuoremmillakaan käynyt rahamäärän ajattelu nopeasti ”suoraan euroissa” ilman, että tarvitsisi kertoa näkemiään lukuja kuudella tai ilman, että olisi ollut mukana tekniikkaa auttamassa kertolaskua luvulla 5,94573.

 

Rakas lukijani! Pappa haluaa sydämestään helpottaa pakostakin myös vastoinkäymisiä sisältävää inhimillistä elämääsi. Teen sen jonkin vanhan ja arvostetun virren sanoin: "Niin kuin päiväs, niin on voimas aina." - Arkikielellä: Kyllä se siitä sitten lutviutuu.

Toivoo pappa.

UNI JA UNIVAIKEUDET

Mieltäni on jäänyt vaivaamaan eräs monenkin asiantuntijan mielipide, jonka mukaan hyvä asento on oikealla kyljellä nukkuminen. Sitä kirjoittaessani en löytänyt yhtään asiantuntijalausuntoa perusteluksi tuolle suositukselle. Sittemmin luin uneen erikoistuneen lääkärin, professori - ja paljon muuta! -Markku Partisen perustelun jostakin hänen artikkelistaan. Perusteluna oli muistini mukaan se, että  sisäelimet ovat silloin asennossa joka auttaa vatsan toimimista nukkumista seuraavana päivänä.

Maallikkona ajattelen, että uniasennot voivat olla eri ihmisillä hyvinkin piintyneitä hyvinkin erilaisiksi. Mikäli uni on häiriötöntä ja tuo seuraavaan päivään virkeyttä, ei kai uniasennosta tarvitse olla huolestunut. Toisaalta käsittääkseni asento voi nukkujan tiedostamatta muuttua montakin kertaa yön aikana. Mietin asiaa vielä lisää ja tuon ensi kerralla lisää tietoa uniasennoista toisaalta lainaamalla vielä asiantuntijoita ja toisaalta heidän antamistaan ohjeista mieleeni tulevilla kommenteilla.

Mietin pitkään, voinko ainakin toistaiseksi lainata tämän uniosiokerran loppuun JYSKin mainosta. Kun se tavallaan vain vahvistaa JYSKin omaa markkinointia, se ei ainakaan JYSKiä voi loukata. Kas tässä iloksenne ja unitieteen lisäopiksi lainaus osoitteesta https://jysk.fi/blogi/nukkumisasento-ja-persoonallisuus-0

NUKKUMISASENTO JA PERSOONALLISUUS

Päivämäärä: 

Luokka: Nukkuminen

Kuuntelemasi musiikki, pukeutumis- ja sisustustyylisi ja se miten kättelet – nämä kaikki kertovat jotakin persoonallisuudestasi. Tiesitkö, että sama koskee myös nukkumisasentoasi? 

Toisin kuin tietoisesti tehdyt musiikki- tai vaatevalinnat, nukkumisasennon valinta on epätietoista. Tästä syystä sanotaan, että nukkuma-asento paljastaa ihmisen todellisen minän. Tutkimukset osoittavat, että kunkin suosima nukkumisasento voidaan liittää tiettyihin luonteenpiirteisiin. Mikä sinä olet?


SIKIÖ

   

Sikiöasento on suosituin ja yleisin nukkuma-asento. Erityisesti naiset nukkuvat sikiöasennossa, jopa kaksi kertaa enemmän miehiin verrattuna. Sikiöasennossa nukkuvia pidetään ensi näkemältä kovina, vetäytyvinä tai ujoina, mutta tutustumisen jälkeen heistä löytyy herkkä puoli ja ystävällinen sydän. Ajan kanssa tällainen henkilö rentoutuu ja avautuu yhä enemmän.

Vinkki: Jos nukut sikiöasennossa ja haluat saada hyvät ja terveelliset unet, oikea tyyny on avainasemassa. Esimerkiksi luonnonmateriaali muotutuu hyvin kylkinukkujan tarpeisiin. Tyynyn pitäminen polvien välissä auttaa myös vähentämään lihasjännitystä ja selkäkipuja.

SOTILAS

Sotilas nukkuu selällään vartalo suorassa ja kädet alhaalla vartalon sivuilla, kuin armeijassa olisi. Sotilasasennossa nukkuvat ovat hiljaisia, varautuneita ja heillä on suuret odotukset niin itsestään kuin muista ihmisistä. Selällään nukkuminen johtaa helpoiten kuorsaukseen ja katkonaiseen uneen.

Vinkki: Selällään nukkujille oikeanlainen patja on erityisen tärkeä, ja heidän tulisi käyttää patjan sitä puolta joka tukee selkää parhaiten. Siksi suosittelemmekin valitsemaan kovan tai keskikovan patjan, jos sotilasasento on sinulle luontevin.

VAPAAPUTOAJA

Kun nukut vatsallasi pää käännettynä toiseen suuntaan ja käsi tyynyn päällä tai alla vastakkaiseen suuntaan, nukut ns. vapaapudotusasennossa. Jos rakastata tätä nukkuma-asentoa, olet todennäköisesti viestinnällinen ja suorapuheinen ekstrovertti. Teet päätökset nopeasti, mutta et pidä siitä, että sinua kritisoidaan, etkä viihdy liitoitelluissa tilanteissa.

Vinkki: Vatsallaannukkumista ei suositella, koska se kuormittaa niskaa ja selkärankaa aiheuttaen jännitystä ja jumeja noille alueille. Jos vatsa-asento on kuitenkin se missä parhaiten nukahdat, kokeile laittaa tyyny mahan tai lantion alle. Matala erikoistyyny on suositeltava vatsallaan nukkuvan pään alle.

MERITÄHTI

Meritähti nukkuu selällään tai hieman kyljellään molemmat kädet ylöspäin ja jalat harallan. Jos nukut meritähtenä, olet aina valmis auttamaan muita ja olet hyvä kuuntelija, mikä tekee sinusta hyvän ystävän. Et juuri välitä huomion keskipisteenä olemisesta ja olet enemmän introvertti. Kuten sotilaat, myös meritähtiasennossa nukkuvien uni saattaa olla heikkolaatuista ja he voivat kuorsata helposti.

Vinkki: Nuku paremmin ja laita tyyny polvien väliin vähentääksesi painetta lonkissa ja iskiashermossa.

TÄHTIINTUIJOTTELIJA

Jos nukut selälläsi molemmat kädet ylhäällä pään tai tyynyn alla, olet persoonaltasi optimistinen ja huoleton. Elät onnellisena siitä mitä ympärilläsi tapahtuu, arvostat ystäviäsi ja teet tarvittaessa kaikkesi heidän eteen. Tähtiintuijottelijoita voi myös kuvata hedonisteiksi.

Nukuitpa missä asennossa hyvänsä, oikean patjan ja tyynyn valinta auttavat sinua nukkumaan paremmin, mikä taas vaikuttaa suoraan vireyteesi ja hyvinvointiisi. Kattavasta patjaoppaastamme löydät lisää vinkkejä oikeiden tuotteiden valintaan sekä patjan, tyynyn ja peiton hoitoon.

Lähteet:

http://www.webmd.com/sleep-disorders/features/what-your-sleeping-style-…
http://bettersleep.org/better-sleep/sleep-positions
http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/3112170.stm#sleep
http://elitedaily.com/life/pillow-talk-sleeping-position-says-personali…  
 

VANHAA VIISAUTTA...

Niin kauan kuin muistan, tärkeiden asioiden edistämiseksi on perustettu komiteoita.  Toivottavasti ei enää nykyisin ole samanlaisia komiteoita kuin hamaassa nuoruudessani. Silloin komitea määriteltiin yleisesti näin:

Komiteassa ihmiset istuvat, palkka juoksee ja järki seisoo.

Olen vuosikymmenestä toiseen jatkuvasti pitänyt tavoitteenani puhua vähemmän. Ei ole onnistunut.

Nytpä löysin sattumalta avuksi Tuomas Kempiläisen ajatelman, jota mieluusti yritän toteuttaa. Hänen viisautensa kuuluu näin: "On helpompi vaieta kokonaan kuin olla kohtuullinen puheissaan." Jos en edelleenkään onnistu alentamaan puheeni määrää kohtuulliselle tasolle, olen luonut varasuunnitelman. Käsittääkseni pääsen sillä helposti todella hyvään alkuun. Strategia tulee olemaan tämä: Vähennän yksinpuhelemisen määrää.

Jos kuitenkin tulen sanoneeksi jotakin kanssaihmisten aikaa vieden, yksi asia on tärkeä: sen, mitä sanoo, tulee olla totta. - Saman asian ilmaisee Hj. Nortamo Raumlaissi jaarituksi -kirjassaan näin: "Totus ennen gaikki, vaikk talo menis."

... JA VÄHÄN NYKYISTÄKIN VIISAUTTA

Muistan lapsuudestani Ilmo-isän joskus sanoneen:

"Ei hullu itse tiedä olevansa hullu."

Tätä kirjoittaessani tuli mieleeni, että minä olen hullu. Tuo miellehän on tosi iloinen asia: Jos kerran tiedän olevani hullu, en isän yleispätevän määritelmän mukaan olekaan hullu.

HEINÄKUUSSA 2020

LIPUTUSPÄIVÄ HEINÄKUUSSA

maanantai 6.7. Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä    Vakiintunut liputuspäivä    

 

ERÄITÄ ERITYISPÄIVIÄ

lauantai 4.7. (heinäkuun 1. lauantai) Kansainvälinen osuustoiminnan päivä

torstai 9.7. Suomen merivoimien vuosipäivä

lauantai11.7. maailman väestöpäivä

lauantai 18.7. kansainvälinen Nelson Mandela -päivä

maanantai 20.7. kansainvälinen shakin päivä

maanantai 27.7. Unikeonpäivä

Kotimaan matkailusi varrella kenties:

                                                                                                    Ketarsalmen kievarissa                                                                                                          on tarjolla myös                                                                                                                        Kalevin kirjoja.

 

KIRKOLLISET PYHÄT (evl.fi) Ks. www.evl.fi > Kirkkovuosi

Elämme vielä 1. adventtiin asti helluntaijaksoa, helluntain jälkeistä aikaa:

5.7.   5. sunnuntai helluntaista

Liturginen väri: vihreä

Kaksi alttarikynttilää

Keskeistä: Armahtakaa

Keskeistä on se, ettemme tuomitsisi toinen toistamme. Eihän se vie myönteisesti asioita eteenpäin, eikä se ole elämäntehtävämme.

Tässä yhteydessä tuli mieleeni toinenkin asia: Meidän pitää armahtaa myös itseämme. Teologit sanovat sen toisillakin sanoilla: Riitämme juuri sellaisina kuin olemme. Tietokirjailijaystäväni Kai Vakkuri kirjoitti aikoinaan muistaakseni muun muassa sellaisenkin tähän liittyvän opettavaisen kirjan, jonka nimi oli ja on edelleen napakasti "Hellittämisen evankeliumi". Hellitä tok!

sunnuntai 12.7.  Apostolien päivä

Liturginen väri: punainen, maanantaista lauantaihin vihreä.

Neljä alttarikynttilää

Keskeistä: Herran palveluksessa

Jo varhaisella keskiajalla on vietetty apostolien Pietarin ja Paavalin päivää heidän marttyyrikuolemansa muistoksi. 1700-luvulla Ruotsi-Suomessa  Pietarin ja Paavalin päivä lakkasi erillisenä pyhänä. Sittemmin sen tekstit on sijoitettu kaikkia apostoleja tarkoittavaan Apostolien päivään. Se on 6. sunnuntai helluntaista. - Maallikkomaisesti ilmaistuna jokainen Maija ja Matti Meikäläinenkin katsotaan arvolliseksi toimimaan opetuslapsina.

 

19.7.   7. sunnuntai helluntaista


Liturginen väri: vihreä  

Kaksi alttarikynttilää

Keskeistä: 

Rakkauden laki

Kristus tuli maan päälle täyttämään Jumalan tahdon ja käskyt. Siksi myös jokaisen kristityn on noudatettava rakkauden lakia. Pyrkiessään tähän hänen on oltava valmis jopa luopumaan omista oikeuksistaan lähimmäistensä hyväksi. Kristityn on osoitettava Raamatun mukaan rakkautta myös vihamiehilleen.

Muistan aloittaessani 1970-luvun alkupuolella uraani juridiikan opettajana Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa Helsingissä, pohdin vihamies-käsitettä. En tuota käsitettä silloin ymmärtänyt. Sen tunsin, että minulla ei ole yhtään vihamiestä. Nyt on toisin. Minulla on jo ainakin selvästi yli vuosikymmenen ajan ollut enemmän vihamiehiä kuin muita ihmisiä. Olen kokenut tilanteen syntymisen epäoikeudenmukaiseksi. Omaa henkistä terveyttäni vaaliakseni olen ottanut opikseni Oulunkylän kotini edustalla sijaitsevan itsenäisyyden puiston taideteoksen jalustaan kirjoitetun, aikaisemminkin esittämäni virkkeen: "Koska maailma on petollinen, minä menen suruun."

Tunnustan, että en ole pystynyt elämään yli vuosikymmeneen Pyhän Kirjan käskyn mukaan niin, että olisin rakastanut vihamiehiäni. Ketään en ole tietoisesti loukannut. Kun en ole pystynyt vihamiehiäni rakastamaan, olen tehnyt kaikkeni, etten ole loukannut heitä takaisin. Olen koettanut olla neutraali, jos on ollut pakko heitä tavata. Ykköskonstini on kuitenkin -  varmaan ainakin vihamiesteni mielestä supersurkimuskonsti: Olen "mennyt suruun" eli koettanut mahdollisimman suuressa määrin välttänyt vihamiehiäni ja heidän loukkaavaa käytöstään. Niin uneni laatukin on muuttunut vähitellen paremmaksi. En siis katso eteeni pyytääkseni anteeksi, kun en tunne tehneeni vihamiehilleni mitään pahaa. Katson ylös, ja pyydän anteeksi.

 

26.7.2020 Kirkastussunnuntai (Kristuksen kirkastumisen päivä)

Liturginen väri: valkoinen, maanantaista lauantaihin vihreä. Neljä alttarikynttilää

Keskeistä: Kirkastettu Kristus

Kirkastussunnuntaita on vietetty Ruotsissa ja Suomessa jo 1500-luvulta lähtien 7. kolminaisuudenpäivän jälkeisenä sunnuntaina (nykyisin 8. sunnuntai helluntaista). Kristuksen kirkastuminen oli hänen elämänsä taitekohta. Apostolit saivat omin silmin nähdä hänen jumalallisen suuruutensa ja kuulla Jumalan äänen: ”Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä.” Jumalan kirkkaus tulee ilmi kaikkensa uhraavassa rakkaudessa. Vuorella apostoleille ilmestyivät kirkastetun Kristuksen lisäksi Mooses ja Elia, Vanhan testamentin lain ja profeettojen edustajat. Kristillinen kirkko näki alusta lähtien Kristuksen elämänvaiheet, kuoleman ja ylösnousemuksen Vanhan testamentin lupausten täyttymisenä.

 

 

        TÄYSIKUU  

    sunnuntaina 5.7.

Aiheeseen liittyvä kuva

TOIVON TOIVOTUS

Toivoas ällös menettäös!

Jos joku on sitä sinulta viemässä, ethän anna periksi!

Kerää joskus virkeänä päivänä jälkeen hyvin nukutun yös

yksi tai useampi onnistuminen.

Niin saat hyvän mielen ja myönteisen olon.

Se sytyttää mieleesi toivon kirkkaan valon.

Se on sinulle voimavara kukkurainen,

pelon ja pahan olon karkoittaja.

Viritä hymyyn suus, ja kutsu toivoas vahvistamaan

toivon sisaruusparvesta parhain edustaja: kiitollisuus.

t. Kalevi