Jos tavoittees on kokea kevään alku, olet maalis!

Maanantai 1.3.2021 - Kalevi Suojanen


                                                                                                                                                                                                                                                                Näkymä Itsenäisyydenpuistosta maaliskuun alussa 2021:¨

Itsenaisyyden_puisto_maalisk_alku_2021.jpg

ELÄMÄÄ MAALISKUUSSA

Sanat Maija Konttinen (1873-1949) Kansansävelmä:

RATI RITI RALLA

1. Rati riti ralla, tuli talvihalla.

Kuuraparta, tuiskutukka, lumiviitta, harmaasukka.

Rati riti ralla, semmoinen on halla.

2. Rati riti ralla, mistä tuli halla?

Tuolta Pohjan tunturilta, Lapin lasten laitumilta.

Rati riti ralla, sieltä tuli halla.

3. Rati riti ralla, mitä teki halla?

Puhui metsät puhtahiksi, jäät ja järvet kantaviksi.

Rati riti ralla, sitä teki halla.

4. Rati riti ralla, hyvin teki halla:

saapi lapset lasketella, luistella ja lauleskella.

Rati riti ralla, kiitoksia halla!

Maaliskuu, maaliskuu, miten nyt pannaan suu,

kun en voi aavistaa, mistä on nimesi tullut?

Onko johonkin vedetty sinuun maalia, ei kai?

Eikä vielä olla maalis, kun on vasta neljännes

kalenterivuodesta jälkeesi valmiiksi saatu,

ja koronakin koleasti ja koleerisesti jatkuu ja jatkuu.

Voi veikkoseni, kuuntelehan molemmilla korvillas,

kun selvitän, mistä olen maaliskuu-nimeni saanut.

Vastauksen saadaksemme luontoon menkäämme,

luontoa tarkkailkaamme, vaiti ympärillemme katselkaamme.

Katso maahan, katso koivupuuhun! Niis molemmis on vinkit hyvät.

Maa alkaa näkyä lumen alta; jos ei muuta, läikkä eli pälvi kerrallaan.

Paitsi että vanhan sanonnan mukaan "maaliskuu maata näyttää",

"maaliskuu myös koivut mahlalla täyttää. Ennen vihertymistä siis

 koivuissa alkaa virrata mahlaamaaliskuun suurenmoista nannaa.

Maaliskuun nimi olkoon hyvä kompromissi maakuulle ja mahlakuulle.

Esi-isämme lienevät pitäneet maaliskuun kantasanana maali-sanaa.

Maaliskuussa on menneinä vuosina yleensä ollut mitä parhain

hankikanto. Esi-isillämme oli yleisenä tapana hiihtää maaliskuussa

kevään hankiaisilla hiihtää pois asumusten lähettyviltä hiljaiseen

paikkaan ampumaan maaliin. Riistan saaminen edellytti hyvää

ampumataitoa. Keväthangilla metsästäjillä oli kätevää harjoittaa ja

tarkastaa maaliin ampumisen taitoansa.

Voimme vielä pohtia vanhan kansan sanontojen perusteella mahdollisia tulevia säitä. Ensiksikin vanha kansa sanoi yleisesti, että maaliskuun sää  on helmikuun säiden vastakohta. Oma muistikuvani helmikuusta on, että pakkasia oli melko paljon ja että luntakin tuli ainakin edelliseen vuoteen verrattuna merkillisen runsaasti. Näin ollen, jos vanhan kansan asemaan haluamme mennä, sanomme, että vuoden 2021 maaliskuu saattaa olla yllättävän leuto. Vastaavasti voisimme olettaa, että alkuvuoden lumityöt ovat helmikuun loppuun mennessä tulleet pääosiltaan tehdyiksi. Ken elää, hän näkee ja kokee.

Alkaneen maaliskuun pääsimme edellä olleen tekstin osalta maaliskuisen elämän alkuun yhdellä lapsuuteni lempilaulun, Rati riti ralla -laulun sanoilla. Pitkässä, armaassa kotimaassamme laulun sanat eivät ole maamme joka kolkassa aikaa kestäneet. Toisaalta: ehkä nykymaaliskuussa luonnon vaihe on ilmaston lämpenemisestä huolimatta hämmästyttävän samankaltainen kuin lapsuudessani. Mahdolliset poikkeamat sisältyvät automaattisesti sanontaan "Sitä otetaan, mitä annetaan." Luontokin on sitä, mitä jokainen meistä ihmisistä: Millään ei voi eikä tarvitse - onneksi! - olla kaikkien ihmisten mieleen.

Maaliskuuta kuvaavista vakiintuneista sanonnoista yleisin lienee tämä: "Maaliskuu maata näyttää." Sanonta ehättää jatkaa huhtikuulla: "Huhtikuu humahuttaa." Sanonta sisältää myös päinvastaisen todennäköisyyden: Siis jos ei lumihankien joukossa ole maaliskuussa maata näyttäviä läikkiä eli pälviä, ei huhtikuussakaan lumi sulaa nopeasti, vaan pikku hiljaa.

Vanha ennustajakansa tuntui olevan kaikkitietävä. Tuntuu aivan ihmeelliseltä, että on voinut kertoa yhdellä ritirimpsulla, muutamalla sanalla, koko kotimaatamme koskevia sääasioita. Kun eteläisessä Suomessa lumi on sulanut, pohjoisimmassa Lapissa saattaa olla vielä mitä parhaat hiihtokelit. Lapsuudessani ja nuoruudessani "vanhan kansan" sanontoja ilmoista ja säätiloista täydensivätkin eri puolilla maata paikalliset ilmojen ennustajat. Halukkaasti minäkin aikoinaan luin paikallislehdestä nykyisin Uuteenkaupunkiin kuuluvan Kalannin säätieteilijän "Kalannin Kaapon" paikallisia sääennustuksia.

Maaliskuussa alkaa näkyä muuttolintuja. Osa muuttolinnuista on jättänyt muuttamasta etelän lämpöön. Kymmenisen vuotta on kotini pihalla ja lähimaastossa lennellyt mustarastas. Pesänsä se on rakentanut räystäslautojen alla olevaan köynnökseen. Tapaan jutella sille kuin ihmiselle ikään, kun se jatkaa eloaan ja oloaan maassa parin metrin etäisyydellä minusta ohittaessani sen kävellen. Palasin tätä kohtaa kirjoittamaan 1.3.2021, koska näin juuri äsken kodin läheltä lentoon lähtevän leivon eli leivosen eli kiurun. Tuli mieleen koululapsena laulukirjasta usein luokkahuoneessa laulamamme kaunissointisen Miks leivo lennät Suomehen 
-laulun (sanat Aleksanteri Rahkonen, sävel Erkki Melartin):

"Miks´ leivo lennät Suomehen

Sä varhain kevähällä,

Et viihdy, lintu riemuinen,

Sä maalla lämpimällä?"

...

Olipa muuten talitiainenkin helmi-, maaliskuun taitteessa käväisemässä

lintulaudalla. Olin vähällä pelästyttää sen, mutta sain nielaistuksi hurraa-huutoni takaisin. Se on sikäli jännä lintu, että sen lauluäänestä on pitkään kiistelty. Toiset ovat perinteikkäitä ja kuulevat äänen titityy-muodossa. Toiset ovat sitä mieltä, että tintti laulaa tii-tyy. Kaikki lienevät yksimielisiä vanhasta totuudesta, että Savossa tintti visertää näin: titipätuota hyvinniin tyy. Kun viime aikoina olen keskittynyt Tampereeseen ja Turkuun, lauletaan tähän lopuksi tintin puolesta Tampereen ja Turun tinttien sävelmät. Tampere: "tii-näes-tiätenki-tyy" ja Turun sukulaistintti: tot-mar-kaike-ti-tu--tuu- åbolands tuut.

Talitiainen                                                 TALITIAINEN, 1829

Kuva: Kansallisgalleria Wilhelm von Wrighf s. 5.4.1810, Haminalahti k. 2.7.1887, Marieberg, Orust, Bohuslän, Ruotsi

8 × 15,3 cm, litografia (maalattu vesivärein), paperi, vesiväri

Omistaja: Suomen valtio

     EINO LEINO:

     Kevät kuitenkin tulevi

        (Ote runon alusta:)

Tunnetteko? Ilma tuulahtaa:

kevät kuitenkin tulevi!

Taivas korkeamman kaaren saa,

tähdet kiillon kirkkahamman.

On kuin puussa, on kuin Luojan maassa

kuuluis jo salainen kuiske,

vilkahtaisi viidakossa, haassa

huntujen sinisten huiske.

Kevät jälkeen talven raskahimman,

minkä on ihminen elänyt,

kevät jälkeen myrskyn murhaisimman,

mit’ on nähty maailmassa?

Oisko mahdollista? Oisko unta?

Ei petä elämän vaisto,

kutoo ihanteitaan ihmiskunta,

päättyvi pisinkin taisto.

HYVÄ TIETÄÄ MAALISKUUSSA 2021

Maanantaina 10.3. NAISTENPÄIVÄ

Perjantaina 19.3. MINNA CANTHIN PÄIVÄ ja TASA-ARVON PÄIVÄ sekä LIPUTUSPÄIVÄ 

Lauantai 20.3. KEVÄTPÄIVÄN TASAUS

Kevätpäivän tasaus eli kevättasaus on siitä erikoinen ajankohta, jona sekä yö että päivä ovat kaikkialla maapallolla yhtä pitkät, kumpikin jokseenkin 12 tuntia. Näillä vaihein maaliskuuta moni pimeyteen harmistunut kokee valon määrän todella lisääntyvän. (Wikipediatietoa mukaillen)

Tiistai 23.3.POHJOLAN PÄIVÄ: Päivä saa nimityksensä siitä, että Pohjoismaiden ministerineuvosto viettää 50-vuotisjuhliaan 23. maaliskuuta vuonna 2021.

Pohjoismaiden ministerineuvosto viettää 50-vuotisjuhliaan vuonna 2021. Pohjolan päivänä 23. maaliskuuta käytiin sen kunniaksi viisi teemakeskustelua, joissa tarkasteltiin Pohjoismaiden yhteisiä saavutuksia ja pohjoismaisten avaintoimijoiden tämänhetkistä työtä. Tämä vuosi on erityisvuosi senkin tähden, että Suomi toimii tänä vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana.

Sunnuntai 28.3. KESÄAIKA alkaa. Kelloja pitää taas siirtää lähintä juhannusta kohti eli kelloa siirretään eteenpäin niin, että sunnuntaiaamuna herätessä ainakin teoriassa yksi tunti yöunesta on kaikonnut kesäajan ensimmäisen sunnuntain kunniaksi.

Sunnuntai 28.3., on PALMUSUNNUNTAI. Lapsuudessa muistan jokaisena Palmusunnuntaina hiihtäneeni hakemaan äidille kauniita "kukkaisoksia", "pajunkissoja"

Sunnuntaina 28.3. on Palmusunnuntain ja kesäajan alkamisen lisäksi täysikuu. 

Palmusunnuntai on perinteisesti myös VIRPOMISPÄIVÄ ELI VIRVONTAPÄIVÄ. Eri puolilla Suomea virpomispäivä voi olla jokin muukin pääsiäisaikaan liittyvä kuukausi. Wikipediatekstin mukaan kyse on lasten perinteestä. Lapset voivat käydä pääsiäisaikaan koskettamassa koristelemillaan pajunkissavitsoilla esimerkiksi naapureitaan ja lähisukulaisiaan. Niin he toivottavat onnea ja terveyttä läheisilleen. Virvottaessa heilutetaan pajunkissakimppua virvottavan edessä ja lausutaan virvontaloru. Virvottavalle annetaan vitsa ja virpoja voi saada palkkioksi rahaa ja/tai makeisia. Hyvin yleinen ja perinteikäs virvontaloru kuuluu näin: "Virvon varvon tuorteeks terveeks tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle." Suomen ortodoksinen kirkko suosittelee loruksin seuraavaa. "Virvon varvon vitsasella, tällä pajunoksasella Herramme Jeesuksen Kristuksen Jerusalemiin ratsastamisen muistoksi. Jumala sinua siunatkoon.

Tiistaina 30.3. on ahvenanmaalaisten ikioma liputuspäivä. Päivä on Ahvenanmaan demilitarisoinnin ja neutralisoinnnin juhlapäivä.

 

KIRKOLLISTA MAALISKUUSSA

(Katso: evl.fi/Kirkkovuosikalenteri)

SUNNUNTAI 7.3.2021

3. Paastonajan sunnuntai

Pääsiäisjakso, paastonaika

Liturginen väri: violetti tai sininen

Kaksi alttarikynttilää

KESKEISTÄ: Jeesus, Pahan vallan voittaja

Kertomukset pahojen henkien ulosajamisesta liittyvät erityisesti kolmanteen paastonajan sunnuntaihin. Pääsiäistä edeltävä aika oli vanhalla ajalla kasteelle valmistautumisen aikaa. Kastetoimitukseen taas sisältyi useita pahan hengen ulosajamisia. Aihepiiriltään panee ihmisen miettimään, kenen puolella hän on.

Psalmilause (Antifoni:) 

Me katsomme odottaen Herraan, Jumalaamme, kunnes hän armahtaa meitä.

SUNNUNTAI 14.3.

4. Paastonajan sunnuntai

Pääsiäisjakso, paastonaika

Liturginen väri: violetti tai sininen

kaksi alttarikynttilää

KESKEISTÄ: Elämän leipä.

Tämä sunnuntai on eräänlainen levähdyspaikka, virvoittava keidas paastonajan erämaavaelluksella.

Tätä pyhää on sanottu puolipaastosunnuntaiksi, sillä se sijaitsee keskellä paastonaikaa. Toinen nimitys on leipäsunnuntai, koska päivän tekstit puhuvat viidentuhannen ruokkimisesta ja ihmisten tarvitsemasta hengellisestä ravinnosta. Jeesus itse on elämän leipä. Hän jakaa lahjojaan meille ja opettaa meitä jakamaan omastamme tarvitseville. Sisällöltään tämä sunnuntai sivuaa kiirastorstain aihepiiriä. Keskeisenä Raamatun sanana tähän sunnuntaihin nivoutuu sana Iloitkaa!

Psalmilause (Antifoni:)

Kaikki katsovat odottaen sinuun,

ja sinä annat heille ruoan ajallaan.

Sinä avaat kätesi

ja hyvyydessäsi ravitset kaiken mikä elää.

SUNNUNTAI 21.3.

Marian ilmestyspäivä

Erityispyhät

Liturginen väri: Valkoinen, maanantaista lauantaihin violetti tai sininen.

Kuusi alttarikynttilää

KESKEISTÄ: Herran palvelijatar

Tämän pyhäpäivän aiheena on enkeli Gabrielin ilmestyminen neitsyt Marialle ilmoittamaan Jeesuksen syntymisestä. Marian saamassa lupauksessa näkyy Jumalan armon koko rikkaus.

Monien Vanhan testamentin henkilöiden tavoin Maria asettuu kokonaan Jumalan käytettäväksi. Hän tekee sen tietoisesti ja ilmaisee oman suostumuksensa: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.”

Vanhastaan kirkko on viettänyt myös Marian käyntipäivää (2.7.). Silloin on muisteltu Marian vierailua Johannes Kastajan äidin Elisabetin luona (Luuk. 1:36–55). Tuo käyntipäivästä kertova Raamatun teksti on sittemmin otettu määrävuosina Marian ilmestyspäivän evankeliumitekstiksi. Näin on asian laita tänäkin vuonna 2021.

Psalmilause (Antifoni:)

Sydämeni riemuitsee Herrasta,

Herra nostaa minun pääni pystyyn.

SUNNUNTAI 28.3. Palmusunnuntai

Pääsiäisjakso, paastonaika

Liturginen väri: violetti tai sininen

Kaksi alttarikynttilää

KESKEISTÄ: Kunnian kuninkaan alennustie

Palmusunnuntain ja 1. adventtisunnuntain evankeliumitekstit kertovat samasta tapahtumasta. Kristuksen julkinen toiminta tähtäsi alusta lähtien hänen elämänsä viimeisiin päiviin.

Palmusunnuntain nimi dominica palmarum viittaa Jeesuksen ratsastukseen Jerusalemiin, jolloin ihmiset heittivät palmunoksia hänen kulkutielleen. Tämän muistelemiseen on liittynyt tapa tuoda kirkkoihin palmunoksia ja niistä tehtyjä koristeita. Niitä on myös kannettu palmusunnuntain kulkueissa. Pohjoisemmissa maissa on palmunoksien sijasta käytetty pajunoksia.

Palmusunnuntaina alkaa kunnian kuninkaan alennustie. Betaniassa voideltu Jeesus ratsasti Jerusalemiin kohti kärsimystä ja kuolemaa, mutta juuri niistä tuli toivon ja voiton merkki, jonka vertauskuvia ovat palmunoksat. Palmusunnuntaina Kristuksen kirkko lähtee seuraamaan hänen elämänsä viimeisiä vaiheita.

Psalmilause (Antifoni:)

Herra, älä ole niin kaukana!

Anna inulle voimaa, riennä avuksi! 

Kirkollisesssa ajattelussa VIRVONTA on tehty Jeesuksen palmunlehvätervehdyksen muistoksi. Se on toiminut siunauksena, terveyden tuojana ja pahan karkottajana. Pajunvitsojen voima pohjautuu kansan kristillisen käsityksen mukaan maailman voimakkaimman persoonan, Jeesuksen koskettamiseen.

PAASTON OHJELMAEHDOTUS PAASTONAJAN LOPPUUN ELI PÄÄSIÄISEEN ASTI

Johdanto  

Arkikielessä Matti ja Maija Meikäläinen ovat saattaneet tottua käsitykseen, että paasto tarkoittaa syömisen vähentämistä tai lopettamista määräajaksi. Kirkollisena käsitteenäkin se on taannoin voinut tarkoittaa ihan samaa. Evankelisluterilaisen kirkon piirissä paaston käsitys on vähitellen muuttanut muotoaan. Jostakin välivaiheesta muistan esimerkiksi sellaisenkin paaston muotoesimerkin, että vähennettiin tai lopetettiin määräajaksi television katsomisesta.

Varsinainen paasto

evl.fi -USKOTOIVORAKKAUS-sivustolta löysin yhden ohjelmaehdotuksen vuoden 2021 paastonajan ohjelmaksi. Jos Jorma Uotiselta tai monelta muultakin kysyttäisiin näiden ohjelmaehdotusten laadusta, taitaisi useiden mielipide olla vähintään EI-HUONO -tasoa. - Seuraavassa ehdotusluettelossa seurataan aikaa huhtikuun alkupäiviin, pääsiäispyhiin asti eli paastonajan loppuun asti.

Toki seuraavassa olevaan ohjelmaehdotukseen voi meistä itse kukin tehdä yksilöllisiä toteutusmuutoksia. Korkeatasoinen tuotos käsittääkseni syntyy esimerkiksi silloin, kun noudatamme "Rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi" -elämänasennetta. Tässä ehdotus paaston toteuttamisen muodoksi, ole hyvä: 

Ma 1.3. Sano, että rakastat. 

Ti 2.3. Lähde rukouskävelylle.

Ke 3.3. Valitse kaupassa eettisesti parempi vaihtoehto.

To 4.3. Ilahduta naapuriasi.

Pe 5.3. Mieti, onko elämässäsi jotain, jota pitäisi vähentää?

La 6.3. Kuuntele talitintin laulua, katsele keväthankia.

Su 7.3. “Se, joka Herraa pelkää, oppii valitsemaan oikean tien.” (Ps. 25:12)

Ma 8.3. Tue tyttöjen koulutusta kehittyvissä maissa. #Naistenpäivä 

Ti 9.3. Rukoile jonkun sairaan puolesta.

Ke 10.3. Tee jotain maailman nälkäisten hyväksi

To 11.3. Laula jokin sinulle rakas hengellinen laulu.

Pe 12.3. Järjestele maustehylly keittiössäsi. 

La 13.3. Nauti luonnosta ja sen ihmeistä ihan livenä.

Su 14.3. Leipäsunnuntai. Muista, että sunnuntait eivät ole paastopäiviä. 

Ma 15.3. Käy kävelyllä jonkun seuraa kaipaavan kanssa. 

Ti 16.3. Rukoile ja pyydä jotain, jonka toteutuminen tuntuu mahdottomalta.

Ke 17.3. Pyhän Patrickin rukous: Kristus kanssani. 

To 18.3. Kuka kaipaa sinulta apua tänään? 

Pe 19.3. Tee jotain tasa-arvon edistämiseksi.

20.3. Kylvä rairuoho. Uusi elämä saa mahdollisuuden. 

Su 21.3. Marianpäivä. Ole rohkea, luota Jumalaan. 

Ma 22.3. Anna positiivista palautetta.

Ti 23.3. Rukoile niiden ihmisten puolesta, joiden puolesta et haluaisi rukoilla. 

Ke 24.3. Maista jokin uusi maku. 

To 25.3. Pukeudu mustaan ja vastusta niin väkivaltaa Kirkkojen maailmanneuvoston kampanjassa. 

Pe 26.3. Siivoa kaappisi ja vie ylimääräiset tavarat kierrätykseen. 

La 27.3. Earth Hour. Istuta kesän kasveja ruukkuihin, nauti mullan kosketuksesta.

Su 28.3. Palmusunnuntai Lähetä virtuaalinen virpominen. 

29.3. Hiljaisen viikon maanantai Kuka odottaa soittoasi?

30.3. Hiljaisen viikon tiistai Rukoile ja pyydä rauhaa. 

31.3. Hiljaisen viikon keskiviikko Pidä kasvisruokapäivä

1.4. Kiirastorstai Pyydä anteeksi, jos olet tehnyt väärin. 

2.4. Pitkäperjantai ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” 

3.4. Hiljainen lauantai Karsi pihapensaat. Mieti, mistä luopuisit elämässäsi.

 

MORO, TÄSSÄ JA NY TULEE TAMPERELAINEN JÄLKIKIRJOITUS, NÄÄS!

Viime kirjoituksessa kerroin SINIKKA NOPOLAN  "Ei tehrä tästä ny numeroo" (WS Bookwell Oy, neljäs painos, Juva 2003, äänikirja 2004). Tässä tulee vielä pari otosta kirjasta. Valitsin otokset niin, että tulee esiin sekin, mistä ydinkohdasta juontuu koko kirjan nimi:

"Mää menin ruumisautoliikkeen auton kyytiin, kun mää halusin nähdä Rampen vielä kerran. Mää istuin auton etupenkillä kahden mustapukuisen virkailijan kanssa, kun me mentiin hakeen Rampee siältä sairaalan vainaitten osastolta. -- -- --

Mua rupes harmittaan, kun ne ruumisarkkuliikkeen miähet ei saanu Rampesta minkäänlaista käsitystä,...Mää rupesin miättiin, että kuinka mä nostaisin Rampen roviilia. ... Mää kyttäsin autossa oikeaa tilaisuutta. Sitten mää näytin niille Laukontorin tianoilla yhtä rakennusta ja sanoin: "Ei tehrä tästä ny numeroo, mutta tossa virmassa hän oli myyntipäällikkönä."


NII AIN OIKKE! - JA SIT SKRIIVATA

TURKULAINE JÄLKIKIRJOTUS

Helmikuun blogissani kirjoitin maankuulusta turkulaisesta monitoimimiehestä MARKKU HEIKKILÄSTÄ ja hänen julkaisemistaan UUTISSI TURUST. Markku sanoo, että uutiset eivät ole virallissi, mut et ne ova torellissi. Kirjasen kannessa tekijä Markku kertoo alaotsikossa, että kyse on OSA 22 ELI KORONASÄLLIN SPESIAALI. (Painopaikka: Painosalama Oy, Turku 2020)

Seuraavassa on vielä pari pientä otetta Koronasällin spesiaalista: "Turun kaupunginvaltuusto ei kevään tilantees saanu kokoontuu. Ei voitu esimerkiks kokoontuu päättämä et ei päätetä ratikast mittä eikä tehrä muitaka päättämättäjättämispäätöksi. Oli pakko olla päättämättä etänä."

"Porvarillisen plokin paino Turun kaupunkivvaltuustos on piänentyny kuluneen vuoren aikana merkittäväst. Jethro Rostedtti on laihtunu 40 kiloo.

"Seuraavan tarinan lähde on periaatteessa varma, mutta käytännössä epävarma. Löysin hauraista ja ohuista muistilokeroistani yhden tarinan. Kun sitä vedin aivoihini, se tuntui sataprosenttisesti Markku Heikkilän tarinaidealta. Prosenttiluku tuntui niin vahvalta, että laitan tämän Markun meriitin lisäykseksi. Periaate menee näin, mutta yksityiskohdat jäävät minun takiani suurin piirteiselle, ungefär, tasolle:

Turun valtuustossa oli aikoinaan sellainen tilanne, että kokoomus ja demarit olisivat yksimielisinä voineet päättää kaikista asioista. Ainahan ei tietenkään yksimielisyyttä löytynyt. Silloin ilmeni noiden puolueiden välillä kilpailua ja kärhämää.

Eräässä kokoomusperheessä oli nuorimies, vanhanpojan planttu, josta äiti ja isä olivat huolissaan. Hiljaisesti he odottivat, että heidän Karinsa löytäisi oman elämänkumppaninsa. - Sitten, kun neljäkymmentä ikävuotta alkoi lähestyä, Kari rohkeni ottaa eräänä päivänä ruokapöydässä tärkeän ilmoitusasian puheenvuorolistansa kärkeen. Hän kertoi löytäneensä itselleen elämänkumppanin.

- Kuka on mielitiettysi, kysyi äiti.

- Niin, kerro, kenet olet itsellesi valinnut, jatkoi isä. Tunnemmeko me hänet?

- Toki tietenkin!

- No, kerro pian, kuka hän on!

- --------- Hän on naapurin Urho.

Isä kauhisteli: "Eihän se ole sopivaa -

hänhän on demariperheestä!"

LAPSUUSAJAN MUISTELUA 

TERVEHTIMISESTÄ

Tervehtiminen oli minulle lapsena todella tärkeä asia.

Lapsi tervehti aikuista. Jos vastaantuleva oli vaikkapa oma opettaja, lakki piti ottaa pois päästä. Mukavimmat aikuiset taisivat silloin tällöin ehättää tervehtimään lasta. Parhaiten on jäänyt mieleeni nyttemmin edesmennyt Toivo Mattila, josta myöhemmällä iällään tuli siihen mennessä pitäjän, Taivassalon, ainoa kunnallisneuvos. Hän tervehti vastaantullessaan jo kaukaa ystävällisesti: "Terve!" - Voi, että se lämmitti nuoren pojan mieltä - lämmön hiukkasia taitaa silloisista kohtaamisista olla vieläkin sielussani. Sattumoisin pääsin Topin kanssa kerran yhteissaunaan. Se oli minulle miehisyyden merkki, kun sain saunoa hänen kanssaan kahdestaan. Päätimme jo etukäteen, että pesemme toistemme selät - se vasta oli kohokohta!

KILPAILEMISESTA

Kesät, talvet olin hyvin liikunnallinen. Minusta piti tulla 800 metrin ja 1500 metrin juoksija. Ei tullut. Urheilukentällä harjoiteltiin erityisen usein poikaporukoissa monen monta lajia.

Kilpailuissa en yleensä päässyt palkinnoille. Jos kolme ensimmäistä pääsi palkinnoille, olin yleisimmin neljäs. Jos viisi ensimmäistä sai palkinnon taisin usein silloin olla kuudes. Koko yleisurheilu-urani parhain saavutus oli alle 15-vuotiaiden sarjassa (nykyisin Uuteenkaupunkiin kuuluvan) Lokalahden urheilukentällä piirikunnallisissa kilpailussa saavuttamani voitto korkeushypyssä. Vieläkin muistan sen hetken, kun kuin ihmeen kaupalla ylitin uutta henkilökohtaista ennätystä merkitsevän 170 sentin korkeudessa olleen riman.

On muuten merkillistä, että - ehkä isolle - osalle meistä ihmisistä jäävät onnistumisiakin pidemmäksi ajaksi mieleen epäonnistumiset. Kaikkein parhaiten jäävät mieleen kohdatut väärinkäytökset. Niistä kaksi muistikuvaa. Molemmissa tapauksissa sanallisena "töksäyttelijänä" toimi sama aikuinen. Hän oli äitini sukulainen. Siksikin ihmettelin hänen käytöstään. Jollakin tavalla se ilmeni kyllä kylällä tavatessammekin.

Ensimmäinen pettymys: Voitin - ihme! - urheiluseura Taivassalon Tahdin järjestämän luistelukilpailun. Palkintoja jaettiin samanaikaisesti sekä kesä- että talvilajeissa. Hetki luistelukilpailun palkintojen jalkeen tuo kiusaajani kysyi äänekkäästi:

- Minkäs lajin palkintoja äsken jaettiin?

- Luistelun, vastaus palkintojen jakaja.

- No, mää ajattelinkin, et jokin merkillinen laji on kyseessä palkinnon saajien nimistä päätellen, oli aikuisen mieskiusaajani kommentti.

NUKAHTAMISEN ja NUKKUMISEN HAASTEET

Vajaat kymmenen vuotta sitten kerroin pikkupojasta, joka kävi viulunsoiton yksityistunneilla. Tämä on niin hyvä opetus, että kertaus on mannaa:

Eräänä lauantaipäivänä soiton harjoittelun ei käynyt entiseen tapaan, vaan tunnin eteneminen takkusi pahasti. Opettaja mainitsi asiasta hellästi moittien ja ihmetellen. Pojan vastaus:

- Kuule, minä olen kovasti paljon ja syvästi väsynyt. Jos ihminen on väsynyt, hänen pitää nukkua eikä soittaa viulua!

Näin todella on, jos olosuhteet sallivat nukkumisen.

Univiisaat sanovat yleensä, että ihmisen ei pidä mennä nukkumaan ennen kuin tuntee itsensä väsyneeksi. Jos nukahtaminen ottaa aikaa, se voi olle merkki siitä, että on mennyt liian aikaisin nukkumaan.

Terävät univiisaat sanovat niinkin, että jos ihminen ei saa unta sitä yrittäessään, ei kannata yli puolta tuntia odottaa. Sääntö pätee sekä nukkumaan menoa että kesken uniensa täysin valveille herännyttä ja uudellaan unta yrittävää ihmistä. 

Suurin piirtein sanoen nukahtamisen ja nukkumisen suhteen on neljä ihmisryhmää:

He, jotka

1. nukahtavat helposti ja nukkuvat tarvitsemansa minimimäärän ongelmitta;

2. nukahtavat helposti ja heräävät ennen kuin minimimäärä unta on täynnä;

3. nukahtamisessa on vaikeuksia, mutta kun vaipuvat uneen, nukkuvat hyvin;

4. nukahtamisessa on vaikeuksia, ja kun uni vihdoin tulee, se jää liian lyhyeksi.

Ainakin kohtien 2 ja 4. nukkujat voivat olla elämässään stressaantuneita. Jos stressin syyt saa poistetuksi, unestakin voi tulla virkistävä. Ellei saa poistetuksi stressin syitä, olisi hyvä kääntyä unihäiriöihin erikoistuneen lääkärin ja/tai hoitajan puoleen. Kohdan 3 nukkuja voi saada apua apteekin hyllyvalikoimasta löytyvistä unihormoneista eli melatoniinista. Mitä vanhemmasta ihmisestä on kysymys, sitä tärkeämpää on saada unihormonia, koska sen tuottaja, käpyrauhasen hormonituotanto vähenee ihmisen iän myötä.

VIISAITA SANOJA AJATELTAVIKSI

HERAKLEITOS

Yksi ja sama

Aforismeja

Suomentanut

Pentti Saarikoski 

Delfiinikirjat, Kustannusosakeyhtiö Otava 1971:

Valveilla olevilla yksi yhteinen maailma, mutta nukkuessaan jokainen kääntyy omaan maailmaansa.

Yksi ja sama on elävä ja kuollut, ja valvova ja nukkuva, ja nuori ja vanha: sillä tuo on muututtuaan tämä, ja tämä muututtuaan tuo.

Mies on lapsi Jumalan rinnalla kuten poika miehen.

Alku ja loppu yksi ja sama ympyrän kehällä.

TOIVON TOIVOTUS

Viime kuukausina on ainakin monilla meistä senioreista ollut sisimmässämme toivo vuorokausittaisen valoisan ajan lisääntymisestä ja sen myötä pimeän ajan vähentymisestä. Toivo valoisammista ajoista on toteutumassa joka ikinen päivä lähi- ja vähän kauemmassakin ajanjaksossa.

Jos me ihmiset olemme toivoneet pimeänä aikana hartaasti ja voimakkaasti valon lisääntymistä, on vielä paljon useammilla ihmisillä erityisen paljon voimakkaampi toivo. Se on toivo korona-ajan loppumisesta. Kääntyköön korona-aika loppusuoralle, kalkkiviivoille ja lopulliseen loppuun asti. Niin laaja-alainen elämämme valaistuminen toivon mukaan toteutukoon. Mitä joutuisammin ja mitä mitä lopullisemmin korona häipyy, sen parempi. Korona kuolkoon, toivo moninaisesta hyvästä eläköön! Toivon runsasta toivoa myös sen myötä, että pystyt noudattamaan seuraavaa neuvoa:

Jos ihminen, jonka kanssa "kemiat ei pelloo" loukkaa sinua syvästi ainoana tarkoituksenaan loukkaus ja siten muka oman itsensä paremmuutta korostaen , älä katkeroidu maailmalle ja elämälle.

t- Kalevi