Heijaa huhtikuu, hurraa!

Torstai 1.4.2021 - Kalevi Suojanen


 NÄKYMÄ ITSENÄISYYDEN PUISTOSTA OULUNKYLÄSSÄ 1.4.2021

Tässä kuvassa lienee sama ilmiö kuin läheltä kuvatun käden tai jalankin osalta. Läheisyys suurebtaa kohdetta. En huomannut, ettö multapohja olisi silmin katsottuna näyttänyt noin sekavalta. Toivotaan, että toukokuun kuvassa näkyy jo vehreyttä ja vihreyttö.

HYVÄT SISARET JA VELJET

Kyllä kuitenkin - ainakin välillä - erittäin  kivuliaalta tuntuneen koronatalven alta olemme siirtymässä toivottavasti elähdyttävän kauniiseen kevääseen ja koronattomaan kesään! Jos näin käy, hurraa, hurraa, hurraa!!

Oma  unelmani on tehdä vielä yksi tietokirja. Olen sen hyvässä alussa ja tavoitteena on saada teos valmiiksi ennen ensi joulua. En jätä blogia pois, mutta alan kirjoittaa blogirivejä kirjan lomassa aina sopivina hetkinä. Eli aloitan blogin joka kuukauden alussa ja täydennän sitä kohtuullisesti kuukauden varrella. Lisäykset kirjoitan eri värillä, niin ei tule luettavaksi "perusblogia" uudelleen. Ystävällisin terveisin, Kalevi 

ELÄMÄÄ HUHTIKUUSSA

PAASTON LOPPUPÄIVÄT

Kertausta evl.fi-sivustolta jo maaliskuun tekstissäni esiin tulleista nykypaaston ohjelmaehdotuksista. Tässä on huhtikuun alkupäivien ehdotukset viimeisille paastopäiville, ole hyvä:

1.4. Kiirastorstai: "Pyydä anteeksi, jos olet tehnyt väärin." 

2.4. Pitkäperjantai: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” 

3.4. Lauantai, niin sanottu Hiljainen lauantai: "Karsi pihapensaat. Mieti, mistä luopuisit elämässäsi."

TUULI HILJAA HENKÄILEE

(Sanat: Olli WUORINEN 1842 - 1917)

Kansalkoulussa näitä kevätlauluja on tullut hartaasti lauletuksi 1950-luvulla. Ei se silloin vasstenmiielistä ollut, mutta se oli paitsi oikeus myös velvollisuus. Nyt iäkkäämpänä vasta ymmärtää syveällisesti kauniiden laulujen hyvän ja syvän kauneuden. Seuraavassa on ote Tuuli hiljaa henkäilee -laulusta:

Tuuli hiljaa henkäilee, aalto vapaa välkkyilee,

pikkulintu suruton laulelee; "nyt kevät on!"

Vuokko kaino kuvustaan avaa silmäns' unestaan,

kaunokuvat hymyten nousee kaste niityllen.

HUOMIOITAVAA

Torstai 1.4. on KIIRASTORSTAI, eli  pääsiäinen on kohtsillään.

Torstai 1.4. on APRILLIPÄIVÄ, sillä näet nimittäin nyt sattuu olemaan huhtikuun ensimmäinen päivä.

Perjantai 2.4. on PITKÄPERJANTAI.

Lauantain 3.4. olevan lauantain nimi on arkikielessä LANKALAUANTAI. Nimi johtuu siitä, että ennen vanhaan tuona lauantaina pestiin ja värjättiin talven aikana kehrätyt langat. Seuraava päivä, sunnuntai, oli SUKKASUNNUNTAI. Silloin langat kodottiin sukiksi ja muiksi vaatteiksi.

Sunnuntai 4.4 on arkikielen sukkasunnuntain lisäksi jotakin todella suurta: ENSIMMÄINEN PÄÄSIÄISPÄIVÄ. Seuraavakin päivä on  pyhäpäivä, maanantai, 5.4, on TOINEN PÄÄSIÄISPÄIVÄ.

Torstaina 8,4. Romanien kansallispäivä, sisäministeriön suosittama yleinen liputuspäivä.

Perjantai 9.4.  Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä,

liputuspäivä   

Ahvenanmaalla vietetään vuosittain Ahvenenmaan lipun päivää huhtikuun viimeisenä sunnuntaina. Tänä vuonna tuo liputuspäivä Ahvenanmaalla  on sunnuntaina 25.4. 

Tiistaina 27.4. toivottavasti näkyy TÄYSIKUU. 

Tiistai 27.4. Kansallinen veteraanipäivä, liputuspäivä

 

Perjantai 30.4 onkin jo Vappuaatto.

KOMEDIALLISTA tai DRAAMALLISTA


(Poika pyytää isäänsä lahjoittamaan autonsa sitä tarvitsevalle pyytäjä-pojalleen:)

- Isä hei! Lahjoitathan autosi minulle kuolemasi jälkeen. Mutta elä nyt vielä kahdeksan vuotta, niin sitten jalkani yltävät polkimille.

"Olipa kerran isoveli ja pikkuveli. Pikkuveli kertoo äidilleen: "Isoveli käy iltaisin flikkoja katsomas, mutta minä en käy - ainakaan vielä. Katsos kun minä en uskalla tulla kotiin, kun pelkään pimeää". Sitten, kun olen kasvanut isommaksi, en enää pelkää pimeää."

   

TOIVON TOIVOTUS

Unelmat ovat toivorikkaan elämän jatkuva akku ja voimavara. ÄLKÄÄMME UNOHTAKO EIKÄ MUUTOINKAAN LOPETTAKO UNELMOIDA!


t. Kalevi

JK

TULOSSA PIAN LISÄTEKSTIÄ ENTISEEN TAPAAN ESIMERKIKSI KIRKOLLISISTA ASIOISTA:

KIRKOLLISTA HUHTIKUUSSA

MIKÄ ON PÄÄSIÄISVIIKKO ja PÄÄSIÄISAIKA?

Hiljainen viikko tai suuri viikko tai pyhä viikko on pääsiäistä edeltävä viikko, joka alkaa palmusunnuntaista ja päättyy pääsiäiseen eli Kristuksen ylösnousemusjuhlaan. Hiljaisella viikolla muistellaan Kristuksen kärsimyskertomusta.

Luterilaisessa kirkossa ja hiljaisesta viikosta käytetään myös nimitystä kärsimysviikko tai piinaviikko. Ortodoksisessa kirkossa käytetään nimitystä suuri viikko, ja jokaiselle arkipäivällekin on annettu etuliite suuri: suuri maanantai, suuri tiistai ja niin edelleen. Viikosta voidaan käyttää myös nimeä pääsiäisviikko. joskin kirkkovuoden osana oleva pääsiäisviikko on vasta seuraava eli pääsiäissunnuntaista alkava viikko.

Ortodoksisessa kirkossa suuri viikko liittyy 40-päiväiseen suureen paastoon eli pääsiäispaastoon heti sen jatkoksi. Suuren viikon aika on ortodoksisessa kirkossa ankaran paaston aikaa.

Paastoa harjoitetaan monissa kristillisissä suuntauksissa. Alun perin kristillisessä kirkossa paastottiin keskiviikkoisin ja perjantaisin ja 300-luvulta lähtien 40 päivää ennen pääsiäistä, mikä on edelleen tapana varsinkin katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa. Tästä paastosta ovat myös luterilaisen kirkon kirkkovuoden viisi paastonaikaista sunnuntaita edelleen muistona. Jotkut kristilliset suuntaukset eivät harjoita paastoa, koska pitävät sitä ulkoisena.

Suureksi viikoksi nimitetään ortodoksisessa kirkossa pääsiäistä edeltänvän auuren paaston ja sitä seuraavan Kristuksen ylösnousemuksen juhlan väliin jäävää viikkoa. Siitä käytetään myös nimitystä Suuri ja Pyhä Viikko. Luterilaisessa maailmassa viikolle on annettu nimet: hiljainen viikko ja piinaviikko.

Hiljainen viikko tai suuri viikko tai pyhä viikko on pääsiäistä edeltävä viikko, joka alkaa palmusunnuntaista ja päättyy pääsiäiseen eli Kristuksen ylösnousemusjuhlaan

Pääsiäisaika on kirkkovuodessa erityisen merkityksellinen ja pitkään jatkuva ajanjakso. Tavallaan se alkaa hyvissä ajoin ennen pääsiäistä ja kestää pitkälle pääsiäisen jälkeen. Tuon jakson päivät määritetään "ennen" ja "jälkeen" pääsiäistä. Painokasta ja tärkeää "uskonnollista yleissivistystä" evl.fi-sivustolta, ole hyvä:

PÄÄSIÄISAIKA

Pääsiäinen on kirkkovuoden keskus, josta lasketaan aikaa sekä taakse- että eteenpäin. Sitä onkin sanottu juhlien juhlaksi siksi, että sen aihe, Kristuksen ylösnousemus, on kristillisen uskon keskeisin asia. Alkuaan pitkäperjantai ja pääsiäinen muodostivat yhden juhlan, mutta 300-luvulla pitkäperjantai erkani erilliseksi juhlapäiväksi.

Juhlan suomalainen nimi viittaa paastosta pääsemiseen. Useissa kielissä nimi juontuu juutalaisten pesah-juhlasta, jota vietetään Egyptistä vapautumisen muistoksi. Kristikunnassa Egyptin orjuudesta pääseminen alettiin nähdä ennusmerkiksi siitä, että Kristus vapautti ihmiskunnan synnin, kuoleman ja turmiovaltojen orjuudesta.

Kiirastorstai 1.4.2021

Kiirastorstai oli ennen korona-aikaa hyvinkin suosittu iltakirkon ajankohta. Kiirastorstaina muistellaan opetuslasten viimiestä ateriaa yhdessä Jeesuksen kanssa. Tuona iltana Jeesus asetti muistokseen ehtoollisen. Ja tuona iltana Juudas Iskariot kavalsi Jeesuksen.

Liturginen väri: violetti tai sininen.

Kaksi alttarikynttilää

KESKEISTÄ

Pyhä ehtoollinen

Kiirastorstai muodostaa pääsiäisjakson käännekohdan. Tuhkakeskiviikkona alkanut katumusaika päättyy kiirastorstain ehtoollisjumalanpalvelukseen.

PSALMILAUSE:

Jumalan leipä on se, joka tulee taivaasta
ja antaa maailmalle elämän.

PERJANTAI 2.4.2021

Pitkäperjantai

Pääsiäisjakso, paastonaika

Liturginen väri: musta

Ei alttarikynttilöitä

KESKEISTÄ

Jumalan Karitsa

Pitkäperjantain sanoma julistaa: Kristus on kuollut meidän edestämme. Hänen sovitustyönsä on täytetty. Siksi tämä on suuri päivä kristikunnassa. Monissa kielissä se näkyy jo päivän nimessä. Useissa slaavilaiskielissä ja jopa sukukielissämme unkarissa ja virossa käytetään nimityksiä, jotka merkitsevät ’suuri perjantai’. Kristityn saamaa sovituksen lahjaa kuvastaa myös englannin nimitys Good Friday, ’hyvä perjantai’. Monissa romaanisissa kielissä päivää kutsutaan ’pyhäksi perjantaiksi’. Saksan kielen nimityksessä Karfreitag taas korostuu Kristuksen ristinkuoleman murheellisuus (kar -osa on vanhaa saksaa ja merkitsee ’surua’).

Suomessa käytettävä nimitys pitkäperjantai on käännöslaina ruotsista: långfredag. ’Pitkää’ ilmaisevaa sanaa käytetään perjantain yhteydessä nykyisin yleisesti vain Pohjoismaissa.

Pitkäperjantain raamatunteksteissä seurataan Golgatan tapahtumia ristiinnaulitsemisesta Jeesuksen kuolemaan. Yleisesti Jeesuksen kuolinhetkeksi mainitaan kello 15.

ANTIFONI (Psalmilause:)

Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?

Pitkäperjantain ilta

Jeesus haudataan

Psalmilause:

Karitsa, joka on teurastettu,
on arvollinen saamaan vallan,
rikkauden, viisauden ja voiman,
kunnian, kirkkauden ja ylistyksen.

Hiljainen lauantai 3.4.2021

Pääsiäisjakso, paastonaika

Liturginen väri musta, ei alttarikynttilöitä

KESKEISTÄ:Jeesus haudassaPäivän aihe on Kristus haudassa ja tuonelassa. Kuolemallaan ja ylösnousemisellaan Kristus voitti kuoleman ja kadotuksen vallan ja vapautti ne, jotka olivat panneet toivonsa häneen.

Pääsiäisyö

Pääsiäisjakso, pääsiäisaika

Jeesus haudassa

Liturginen väri: valkoinen

Kuusi alttarikynttilää

KESKEISTÄ:

Kristus on voittanut kuoleman

Pääsiäisyön messu on pääsiäisjuhlan keskeinen jumalanpalvelus pääsiäisaamun messun rinnalla. Pääsiäisyö ja -aamu muodostivatkin aluksi yhden jumalanpalveluskokonaisuuden. Pääsiäisyön jumalanpalveluksen tarkoitus oli alun perin Herran odottaminen. Ehtoollista vietettiin auringonnousun aikaan. Aurinko on ylösnousseen Herran vertauskuva, ja auringonnousu symboloi hänen kuolleista nousemistaan. Kynttilät, jotka sytytetään pääsiäisyön messussa, kuvaavat nousevaa aurinkoa ja kuoleman pimeyden väistymistä.

Psalmilause

Minä olin kuollut, mutta nyt minä elän,
elän aina ja ikuisesti.

Pääsiäispäivä, sunnuntai 4.4.2021

Pääsiäisjakso, pääsiäisaika

Liturginen väri valkoinen

Kuusi alttarikynttilää

KESKEISTÄ:

KRISTUS ON YLEISNOUSSUT!

Pääsiäispäivänä riemu kaikuu seurakunnassa: Kristus on ylösnoussut! Pääsiäisen sanoma on kristillisen uskon ydin ja perusta. Enkelin viesti saavuttaa tyhjän haudan edessä seisovat opetuslapset. Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta, jotka ovat kuolleet. Hän on voittanut kuoleman, synnin ja kadotuksen vallan. Ylösnousemus vahvistaa, että Jeesus on Jumalan Poika.

PSALMILAUSE:

Tämän päivän on Herra tehnyt,
iloitkaa ja riemuitkaa siitä!

2. pääsiäispäivä, maanantai 5.4.2021

Pääsiäisjakso, pääsiäisaika

Liturginen väri valkoinen

Neljä alttarikynttilää

KESKEISTÄ:

YLÖSNOUSSEEN KOHTAAMINEN

Toisena pääsiäispäivänä muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä opetuslapsille ja muutamille naisille. Ilmestykset vakuuttivat heidät hänen kuolleista nousemisestaan ja jatkuvasta läsnäolostaan. Seurakunta elää Ylösnousseen seurassa.

PSALMILAUSE:

Herra on todella noussut kuolleista!

----------------------------------------------------------------------------------------------

 

Arkikielessä nimitetään yleisesti pääsiäisviikoksi sitä viikkoa, jona pääsiäispäivät ovat. Mutta silloin, kun seurataan kirkkovuoden kulkua, kirkkovuosikalenterin mukaan, kirkkovuosikalenterissa pääsiäisviikoksi on määritetty vasta pääsiäisen jälkeen alkava aika.

---------------------------------------------------------------

Sunnuntai 11.4.2021

1. sunnuntai pääsiäisestä

Pääsiäisjakso, pääsiäisaika

Liturginen väri valkoinen

Neljä alttarikynttilää

KESKEISTÄ:

YLEISNOUSEMUKSEN TODISTAJA

Päivän latinalainen nimi quasi modo geniti (= niin kuin vastasyntyneet)... Kun pääsiäisen jälkeisen viikon vietto ajan mittaan rajoittui pääsiäisen jälkeiseen sunnuntaihin, myös kasteeseen liittyvä velvoitus elää ”uutena ihmisenä” tuli jumalanpalveluksessa esille erityisesti silloin. Kasteen ja tämän sunnuntain yhteys ilmenee myös päivän toisessa latinalaisessa nimessä dominica in albis (= valkoisten vaatteiden sunnuntai,..

Päivän raamatuntekstit kertovat siitä, että ylösnoussut Jeesus ilmestyi epäileville opetuslapsilleen ja vakuutti heidät ylösnousemuksestaan. Ilo valtasi opetuslapset, kun he kohtasivat Jeesuksen elävänä.

PSALMILAUSE:

Niin kuin vastasyntyneet lapset
tavoitelkaa puhdasta sanan maitoa,
jotta sen ravitsemina kasvaisitte pelastukseen.

Sunnuntai 18.4.2021

2. sunnuntai pääsiäisestä

Pääsiäisjakso, pääsiäisaika

Liturginen väri valkoinen

Neljä alttarikynttilää

KESKEISTÄ:

HYVÄ PAIMEN

Tätä pyhäpäivää sanotaan HYVÄN PAIMENEN sunnuntaiksi. Päivän latinankielinen nimi on misericordia Domini . Se on suomeksi: Herran laupeus, uskollisuus.

PSALMILAUSE: Herran uskollisuus täyttää maan.
Herra on sanallaan luonut taivaat.

Edellä olevasta juonnutaan jo lapsuudesta tuttuun psalmiin. Psalmin 23 alusta:"Herra on minun paimeneni,ei minulta mitään puutu.
  Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen,
  siellä saan levätä.
Hän virvoittaa minun sieluni,
hän ohjaa minua oikeaa tietä nimensä kunnian tähden.
  Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa,
  en pelkäisi mitään pahaa,
  sillä sinä olet minun kanssani.
Sinä suojelet minua kädelläsi,
johdatat paimensauvallasi.
  Sinä katat minulle pöydän
  vihollisteni silmien eteen..........".

Sunnuntai 25.4.2021

3. sunnuntai pääsiäisestä

Pääsiäisjakso, pääsiäisaika

Liturginen väri valkoinen

Neljä alttarikynttilää

KESKEISTÄ:

JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ 

Päivän antifonin alusta (Ps. 66:1) saatu nimitys jubilate (= riemuitkaa) muistuttaa pääsiäisajan luonteesta. Seurakunta juhlii iloiten Herran ylösnousemusta ja voittoa kuolemasta ja suuntaa katseensa uuteen elämään taivaassa, minne Jeesus on mennyt valmistamaan omilleen sijaa. Kristityt odottavat ”ikävöiden sitä kaupunkia, joka tulee” (Hepr. 13:14). Jeesuksen ylösnousemus on jo nyt tehnyt heidät uusiksi luomuksiksi. Kun Kristus palaa takaisin, heistä tulee hänen kirkastetun ruumiinsa kaltaisia.Ä

PSALMILAUSE:

Kohota Jumalalle riemuhuuto, maa,
riemuitkaa, maan asukkaat!
Laulakaa hänen nimensä kunniaa,
kiittäkää ja ylistäkää häntä.

----------------------------------------------------------------