Kevät tulkoon, korona menköön!

Lauantai 1.5.2021 - Kalevi Suojanen


20210430_170906.jpgItsenäisyydenpuisto Oulunkylässä

Vappuna 2021

HYVÄÄ VAPPUA, HYVÄÄ TOUKOKUUTA, HYVÄÄ YHÄ KORONATTOMAMPAA VUOTTA!

Vappu, 1, Toukokuu, Kevät, Kalenteri

Ilmapallot, Värikkäitä, Uima Allas, Vesi, Vedenpinnan

Vappu, Tuulihyrrä, Tuuli, Lelu, Hyrrä, May 1                                             

                                        Kuvat: Pixabay

Hyvät kanssaeläjä-lukijani!

Olen koko kuukauden aikana jokaisena päivänä kirjoittanut blogia ilmestymäksi 1. toukokuuta eli Vapunpäiväksi. Se on mieluisin harrastukseni nyt, kun ei posetiivin soitonkaan mahdollisuuksia ole olemassa. Joinakin päivinä olen kirjoittanut muutaman tunnin, useimpina päivinä vähemmän, mutta aina vähintään puoli tuntia.

Kun eilen Vapun aattona katsoin toukokuun kirjoitukseni kokonaismäärää, siitä olisi riittänyt kohtuupitkä kirjoitus sekä toukokuulle että alustavaa tekstiä myös kesäkuulle. Tänään, Vapunpäivänä, jaoin tekstin kahtia: laitoin lopullisen tekstin ilmestymään tänä päivänä iltapäivällä. Toisen osan pieniä lisäyksiä, muutoksia ja parannuksia varten laitoin ilmestymään 1.6. Sitten kun vielä kello 14:n paikkeilla tarkistin, että tekstit ovat kohdallaan, ne olivatkin salaperäisesti kadonneet. Tai oikeastaan pieniä rippeitä oli jäljellä kesäkuun kohdalla. Alakuloisena, migreenistä kärsien - nuoruuden merkki? - podin ehkä psyykkistä selkä- ja muita särkyjä ja nukahtelin vähän väliä.

Kuitenkin ihan kaikki, mihin aikaani annan, on voimaannuttavaa ja miellyttävää. Mutta kaikessa kivassakin ovat vastoinkäymiset mahdollisia ja inhimillisiä.

Oma isäni sanoi minun lapsena ollessain, että iäkkäät ihmiset nukkuvat aika paljon koko vuorokauden aikana. Kuten olen aikaisemmin kertonut, he harjoittelevat isän mukaan ikiunta. Mutta nyt kun on ilon juhla, Vappu, en sitä tietoisesti niin ajattele. Oma muu työtilanteeni on nyt levon välillä lähes kokoaikaista, joten tilanne on haasteellinen. Se tietenkin helpottaa osittain, että toukokuun blogiteksti on kertaalleen käynyt aivojeni läpi. Mutta aikataulutus on suuri haaste. 

Kun päästään takaisin arkeen, ilmoitan blogisivulla uusimman tiedon toukokuun blogin julkaisemisesta. Pahoittelen syvästi sitä, mitä pääsi tapahtumaan. Taitaa olla niin, että iän lisääntyessä bittiavaruuskin tulee entistä lähemmäksi. Kestetään, ajatellaan kaikista mahdollisista ja mahdottomistakin asioista piiloon meneviä hyviä puolia.

Teidän

Kalevi

ELÄMÄÄ TOUKOKUUSSA

Lauantai 1.5. Vappu, suomalaisen työn päivä, virallinen liputuspäivä

Sunnuntai 9.5. Äitienpäivä, virallinen liputuspäivä 

IFOLORIN VÄRSSYPANKISTA ÄIDILLE JA ISOÄIDILLE:

Kun sydän on niin lämmin ja hellä, on hyvä istua polvella lämpöisellä.
__

Niin paljon sä meille merkitset, siksi ansaitset kauneimmat kiitokset.
__

Mummon syliin lämpimään pienet jalat kiipeää mielellään.
__

Yli harmaidenkin päivien kantaa voima äidinrakkauden.

Samana päivänä äitienpäivän kanssa 9.5.2021 on Eurooppa-päivä, vakiintunut liputuspäivä 

Keskiviikko 12.5. J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä,  vakiintunut liputuspäivä. 

Johan Vilhelm Snellman (12.5.1806 - 4.7.1881) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies. Hän vaikutti merkittävästi suomen kielen asemaan ja Suomen markan käyttöönottoon. (Wikipedia) - Muuten: Suomen Pankki sijaitsee Snellmaninkadulla Helsingissä.

1955 alkoi muutaman vuoden ajanjakso, jolloin Snellmanin kuva oli Suomen suurimman setelin, 10 000 markan setelin, etusivulla. Myöhemmin tuli vielä toinen ajanjakso, jolloin hänen kuvansa oli 100 markan setelissä.

10 000 mk seteli 1955 Suomi

LAPSUUDEN TARINA 10 000 MARKAN SETELISTÄ

Tämä tarina on käsittääkseni kutakuinkin tarkkaan vuodelta 1955. Silloin uusi, arvokas seteli säteili ihmisten aivoissa uutuuttaan.

Silloin Olin tulossa syntymäpitäjässäni Taivassalossa polkupyörälläni kirkonkylään Kurjalanrannasta uimasta merestä. Jäätelökioskin kupeessa oli toistakymmentä nuorta kaveriani ja muuta nuorisoa. Olin juuri etenemässä maantiellä pyörälläni heidän kohdalleen. Samassa näin maantiellä 10000 markan setelin. Huusin lujaa: "SNELLU!", heitin pyöräni ojan penkalle ja menin ottamaan maantieltä setelin. Pojat olivat leikanneet "Snellun" kuvan jostakin lehdestä. En tainnut muistaa olla tyytyväinen itseeni, kun sain niin monta ihmistä hyväntuulisiksi.

Snellmanin päivä ja suomalaisuuden päivä, keskiviikko on aattopäivä:

Torstai 13.5.: Helatorstai 

Helatorstai lienee Maija ja Matti Meikäläiselle merkki siitä, että helluntai ei ole enää kaukana. Helatorstai on virallinen pyhäpäivä. Kristillisessä maailmasssa helatorstaita nimitetään myös Kristuksen taivaaseenastumisen päiväksi. Se on kalenterissa neljäskymmenes päivä pääsiäisestä. Koska pääsiäisen ajankohta liikkuu, myös helatorstain päivämäärää vaihtelee vuosittain. Koska pääsiäispäivä on sunnuntai, neljäskymmenes päivä siitä on aina torstai. Se on useimmiten toukokuussa, joskus harvoin kesäkuun alussa.

Sunnuntai 16.5. Kaatuneitten muistopäivä, vakiintunut liputuspäivä.

Sunnuntai 23.5. Helluntaipäivä

Vnhan kansan tieto: Helluntain paisteet on koko kesän paisteet.

Keskiviikkona 26.5. on täysikuu Täysikuu 2021: Tarkista, milloin on seuraava täysikuu! - Kotiliesi.fi

Sunnuntai 30.5. Pyhän kolminaisuuden päivä: Tämä päivä on muistopäivä sille, että Taivaan Isän ja Hänen poikansa lisäksi mukaan tuli 30.5. kauan sitten Pyhä Henki ja käsite Kolmiyhteinen Jumala.

NUKAHTAMISEN JA NUKKUMISEN HAASTEISTA

Nukahtaminen voi olla osalle meistä vaikeuksien takana. Hyvää tekisi esimerkiksi se, jos nukkumaan mennessäsi ei käy "kovilla kiireen kierroksilla". Nukahtamiselle ja nukkumiselle parasta on levollinen olo ja sen myötä hyvä mieli. Lenkkeily tai raskas raataminen juuri ennen nukkumista ei liene kovin hyvä idea. Iltalukeminen on hyvä valita sellaiseksi, joka nukkumisaikaa lähestyvä tuntee itselleen mieluisaksi ja hyvää oloa tuottavaksi. Päivän hyviä hetkiä ja onnistumisia on hyvä itseään kiittäen vielä kerrata ja olla niistä tyytyväinen.

Hyvät ja omasta itsestään hyvältä tuntuvat päiväohjelmat tuovat rauhallisuutta yöuneenkin. Suurin piirtein samanaikaiset nukkumaanmenoajatkin ovat hyvästä samoin kuin uniajat. Uneen erikoistuneet tutkijat, lääkärit ja muut vastaavat tavannevat sanoa, että "ei tehdä siitä kovin suurta numeroa". Kyllä kai siinäkin on varmaa totuutta. Niin on ainakin silloin, jos tuloksena on pettymyksiä. Mutta kyllähän me ihmiset olemme toisiimme vertailtaessa hyvin erilaisia. Minä ainakin pidän esimerkiksi unipäiväkirjan pitämistä mielenkiintoisena ainakin silloin, kun saavutan unimäärässä tavoitteeni. Yhtäjaksoisuudesta olen joustanut. Minusta on ihan hyvä, jos vaikka herää ennen tarpeelliseksi luokittelemaansa uniaikaa, syö aamupuuron ja menee uudelleen nukkumaan. Sitä paitsi se uudelleen nukahtamisen aika tuntuu usein päivän parhaalta hetkeltä. - Mutta summa summarum: Kukin taaplaa tyylillään.'

LOHDUTUKSEKSI YKSINÄISILLE

Monet meistä ihmisistä tuntevat itsensä yksinäisiksi.

Yksin elävistä ihmisistä, nykykielellä ilmaistuna sinkuista, osa on tyytymätön yksinäisyyteensä. Ainakin osa heistä toivoo vierelleen kanssaeläjää. Toiset ovat yksinäisyyteensä varsin tyytyväisiä. Suhtautuminen yksinäisyyteen on luonnekysymys. Toisaalta jos yksinäisyys johtuu esimerkiksi toisten ihmisten ilkeydestä, eihän se ole geeneissä, vaan toisten ihmisten aiheuttama olotila. Syitä voi olla useampia kuin ei-yksinäiset tulevat edes ajatelleiksi. Uskoakseni esimerkiksi yksinäinen, syvästi kristitty ihminen voi elämäntilanteensa vuoksi tuntea syvästi päässeensä yksinäisyytensä johdosta hyvin lähelle Kaikkivaltiasta. Hänelle on ehkä auennut suuri mahdollisuus saada tuosta tunteesta voimaa jokapäiväiseen elämäänsä. Taiteilijaluonteet puolestaan voivat toteuttaa taitojaan ja luontumuksiaan, itseään, valitsemallaan taiteen alalla. Ja niin edelleen, ja niin edelleen...

Kun luin ajatuksella V.A. Koskenniemen tunnetun runon alun, sain ahaa-elämyksen. Sehän on hyvinkin surullisen tuntuinen. Mutta voiko se ollakin yksineläjälle suuri lohdutus!? Jos hän on itseään muihin ihmisiin vertaavaa tyyppiä, eihän kukaan niistä eri tilanteissa olevista ihmisistä ole loppujen lopuksi sen paremmassa asemassa kuin "sinkku". Edellä viittasin V.A. Koskenniemen runoon. Tässä on sen alku, johon edellä viittasin:

Yksin oot sinä, ihminen, kaiken keskellä yksin, yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot.

MIETISKELTÄVÄKSI

Uusi päivä sarastaa, linnut laulaa, tuoksuu maa. Sinä istut vierelläin, on hyvä olla näin.

Sanat Veikko "Vexi" Salmi. laulajana ainakin Fredi. Olen soittanut tuota levyä sen ilmestymisvuonna 2008 aamuisin, kun olimme Alzheimerin tautia sairastavan Maire-vaimoni kanssa kotimme keittiön pöydän ääressä aamukahvilla. Aavistelin, että Mairen elämä on kalkkiviivoilla. Tuo laulu teki meille molemmille hyvää. Lääkärit ja muu sairaanhoitohenkilöt uskoakseni sanovat, ettei Maire voinut tuosta laulusta mitään ymmärtää. - Kyllä hän voi. Kyllä hän tunsi, että häntä rakastetaan ja kyllä hän tunsi, että hän rakastaa. Ja kyllä hänellä oli yhtä onnellinen olo kuin minulla, kun iltaisin nukkumaan mentyämme nukahdimme käsi kädessä. Se on elämäni yksi onnellisimmista muistoista.

Kuitenkin sairaanhoitohenkilöstö Mairen elämän viimeisillä kalkkiviivoilla halveksi, vähätteli ja kiusasi minua. Pidin pääni ja lääkärit pitivät omasssa viisaudessaan oman päänsä. Viimeisen kerran heidän edustajansa kävi kotonamme eräänä vuoden 2009 kesäkuun alun iltana hiukan ennen puolta yötä. Hän oli kahdestaan Mairen sängyn luona pienen tovin. Menimme tuttuun tapaamme Mairen kanssa onnellisina nukkumaan käsi kädessä. Aamuisin olin tottunut lämmittämään Mairen ääreisverenkierron heikenemisestä johtuen viileiksi tulleita jalkoja. Niin tein nytkin. Mutta jalat eivät lämmenneet. Maire oli kuollut yöllä noin kello 03. - Hän näytti aivan oikealta enkeliltä. Maire-enkeli nukkui sängyssään iltaan asti, jolloin hänet noudettiin patologian laitokselle.

AJATELMIA

Eivät asiat tappelemalla selviä.

Ei ahneen aitta ole koskaan kyllin täynnä.

Sukupolvesta toiseen eri sukupolvien väliset suhteet ovat vaarassa muuttua jännitteisiksi.

 

KIRKOLLISIA SANOJA

(www.ev.lut.fi/kirkkovuosikalenteri)

Torstai 13.5.

Helatorstai

Pääsiäisjakso, pääsiäisaika

Liturginen väri: valkoinen

Kuusi alttarikynttilää

KESKEISTÄ: KOROTETTU HERRA

Helatorstain eli Kristuksen taivaaseenastumisen päivän aihe ja ajankohta, 40 päivää pääsiäisestä, juontuu Apostolien tekojen alusta.

Kristus korotettiin taivaisiin. Hän on astunut taivaalliselle valtaistuimelle ja istuu nyt Jumalan oikealla puolella. Hänelle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Mikään ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta. Me emme voi saada yhteyttä Kristukseen inhimillisten aistiemme välityksellä, mutta silti hän on Pyhän Henkensä kautta sanassa ja sakramenteissa läsnä seurakuntansa keskellä. Hänen seuraajiensa tehtävä on viedä sanoma korotetusta Herrasta koko maailmaan.

PSALMILAUSE:

Galilean miehet, mitä te siinä seisotte katselemassa taivaalle?
Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen,
tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näitte hänen taivaaseen menevän.

Sunnuntai 16.5.

6. sunnuntai pääsiäisestä

Pääsiäisjakso, pääsiäisaika

Liturginen väri: valkoinen

Neljä alttarikynttilää

KESKEISTÄ: PYHÄN HENGEN ODOTUS

Sunnuntain latinalainen nimi exaudi (= kuule, Herra) on päivän antifonin alusta (Ps. 27:7). Seurakunta odottaa rukoillen Pyhän Hengen lahjaa.

Ennen taivaaseenastumistaan Kristus lupasi omilleen Pyhän Hengen ja kehotti heitä odottamaan tämän lupauksen täyttymistä. Kristuksen lupaama Pyhä Henki luo yhteyden taivaaseen astuneen Herran ja opetuslasten (seurakunnan) välille, karkottaa pelon ja tekee kristityt osallisiksi Kristuksesta ja hänen lahjoittamastaan pelastuksesta. Pyhä Henki vakuuttaa kristityille, että he ovat Jumalan lapsia ja saavat Jeesuksen tavoin kutsua Jumalaa nimellä Abba, Isä.

PSALMILAUSE:

Herra, kuule, kun huudan sinua!
Ole minulle armollinen, vastaa pyyntööni.

       Sunnuntai 23.5.

 Helluntaipäivä

Helluntaijakso, helluntaiaika
   Liturginen väri: punainen
     Kuusi alttarikynttilää

KESKEISTÄ: Pyhän Hengen vuodattaminen

Helluntain ajankohta määräytyy Apostolien teoissa (Ap. t. 2) kuvatusta Pyhän Hengen vuodattamisesta, joka tapahtui Kristuksen ylösnousemuksen jälkeisenä juutalaisten helluntaina. Juutalaiset viettävät helluntaijuhlaansa 50. päivänä pääsiäisestä. Juhlan suomenkielinen nimi on saatu ruotsin kielen ilmauksesta helig dag (pyhä päivä). Monissa kielissä juhlan nimi pohjautuu kreikan sanaan pentekoste (= viideskymmenes).

Juutalaisten helluntai oli sadonkorjuun ja 100-luvulta jKr. myös lain saamisen juhla. Kristillisessä helluntaissa tulivat keskeisiksi aiheiksi Pyhän Hengen saaminen ja Hengen toiminta sekä alkuseurakunnan ja koko Kristuksen kirkon synty. Helluntaina toimitettiin ensimmäiset kristilliset kasteet. Varhaisessa kirkossa helluntai oli pääsiäisen ohella toinen vuoden kastepäivistä.

Helluntaiaattoon huipentuu helatorstaista alkava Pyhän Hengen odottaminen. Sen iltaan sopii juhlaan valmistava iltajumalanpalvelus tai iltarukous (vesper).

Helluntain raamatuntekstit puhuvat Pyhästä Hengestä lupauksena ja lahjana. Hänet on lähetetty meille puolustajaksi, auttajaksi ja lohduttajaksi. Tässä Hengessä Kristus on kirkossaan jatkuvasti läsnä. Pyhä Henki liittää maailman kaikki kristityt Kristuksen kirkkoon, yhteen Herraan ja yhteen uskoon. Näin helluntain sanoma merkitsee vastakohtaa sille hajaannukselle, mikä on kuvattu kertomuksessa Babylonin tornista.

PSALMILAUSE: Herran henki täyttää maanpiirin. Halleluja!

   Helluntaikuva noin vuodelta 1200

            (Lähde: Wikipedia) 

Sunnuntai 30.5.2021

Pyhän Kolminaisuuden päivä

Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika

Liturginen väri: punainen

Kuusi alttarikynttilää

KESKEISTÄ: Salattu Jumala

Läntisessä kirkossa määrättiin vuonna 1334, että helluntain jälkeistä sunnuntaita vietetään Pyhän Kolminaisuuden juhlana. Pyhäpäivän sanomassa kiteytyy kirkon opetus Jumalan kolmiyhteisyydestä. Pyhän Kolminaisuuden päivä on uskontunnustuksen päivä.Raamatuntekstit puhuvat Jumalan salatusta olemuksesta, joka ylittää kaiken ihmisymmärryksen. Jumala on yksi, mutta hän on ilmoittanut meille itsensä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Hän vaikuttaa Luojana, Lunastajana ja Pyhittäjänä. Usko ei käsittele Jumalan olemusta tiedollisesti eritellen vaan ihmetellen, ylistäen ja hänen armotekojaan julistaen.


PSALMILAUSE:

Ylistetty olkoon Pyhä Kolminaisuus,
yksi ja jakamaton Jumala.
Hän on meille hyvä ja armollinen.



TOIVON TOIVOTUS

Elätä jatkuvasti haaveita. Muuta ajan myötä ainakin osa niistä tavoittteiksi. Elätä pysyvästi myönteinen toivo. Ällös toki vastapainoksi pelkää pahinta; jos tuo pelko kuitenkin kiusaa, ideoi hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa, ettei se tuo pelko tule survomaan yön ja seuraavan päivän elämääsi.

t. Kalevi