Keskeisintä elokuussa: ELO JA KUU

Sunnuntai 8.8.2021 - Kalevi Suojanen


TÄSSÄ JÄLJEMPÄNÄ ON TULOSSA ELOKUUN BLOGI. SITÄ ENNEN KUITENKIN TIEDOTAN, ETTÄ PIDÄN AINAKIN TÄMÄN KALENTERIVUODEN LOPPUUN ASTI TAUON BLOGIN KIRJOITTAMISESTA. PITÄÄ KIRJOITTAA YKSI TIETOKIRJA VALMIIKSI.

Edellä sanotun jatkoksi kirjoitan silloin tällöin pieniä blogitekstejä:

(t. Kalevi Suojanen)

Kirjoitettu maanantaina 30.8.2021: 

"Haluan, että jokainen päivä kertoo kunnioituksestani elämääni kohtaan.!"

"KIIRE ON ELÄMÄN HALVEKSUNTAA. "

(Lähde: Tunnekouluttaja ja tietokirjailija Camilla Tuominen, Kauppalehti maanantaina 30.8. , VIRTAA VIIKKOON -otsikon alla)

Kirjoitettu lauantaina 28.8.2021:

Elokuun viimeisenä lauantaina 28.8.2021 juhlitaan Suomen luonnon päivää. Tutustu perinteeksi tullutta juhlapäivää osoitteessa: https://suomenluonnonpaiva.fi/juhli-suomen-luontoa-28-8-2021/

 

Liputa Suomen luonnolle

Osallistu liputukseen ja näytä, miten tärkeä suomalainen luonto sinulle on! Sisäministeriö suosittaa liputusta Suomen luonnon päivänä eli elokuun viimeisenä lauantaina. Vakiintunut liputuspäivä Suomen luonnon päivä on ensimmäistä kertaa vuonna 2023! Silloin kalentereissa on juhlapäivänä pieni Suomen lipun kuva symbolina liputuksesta. Suomesta tuli vuonna 2017 maailman ensimmäinen maa, joka virallisesti liputti luontonsa kunniaksi. 

Suomen luonnon päivää 2021 koordinoi Metsähallitus. www.suomenluonnonpäivä.fi -verkkopalvelua ylläpitää Suomen luonnonsuojeluliitto. 

Perjantai 27.8.2021:

Suomen luonnon päivän lisäksi lauantaina 28.8.2021 vietetään myös  juhlaa nimeltään Venetsialaiset. Wikipediasta kurkkasin, että tuo juhla on perinteenä jo lähes 100 vuoden ikäinen. Venetsialaiset on yhä vain kohottanut suosiotaan. Tänäkin vuonna osassa juhlijapitäjiä on  juhlintapäiväksi otettu lauantain 28.8. lisäksi myös sunnuntai 29.8.

Venetsialaiset ovat perinteen mukaan vuosittain elokuun viimeisenä viikonloppuna vietettävä juhla. Se on veneily- ja mökkeilykauden päätösjuhla. Sitä pidetään myös veden, tulen ja valon juhlana. Aikaisemmin sitä vietettiin yleisesti Länsi-Suomen rannikkoalueilla. Nyttemmin juhla on levinnyt lähes koko Suomeen. Yleisimpiä ne ovat satamakaupungeissa.

Minulla on ollut ilo myötäelää Venetsialaisia aikoinaan Uudessakaupungissa. Soitin siellä illan verran posetiivia Sain Muistiliitolle tilitettäväksi kolikoita useita satoja euroja. Muutaman litteän kivenkin sain, mutta jätin ne meren rannalle Uuteenkaupunkiin. Ranta oli täynnä hienoja matkaveneitä ja meren rannalle pystytetyllä tanssilavalla soitti korkeatasoinen orkesteri. Ilotulituskin oli näkemisen arvoinan. Venetsialaiset on hyvä, myönteisenä mieleen jäävä kesän päätösjuhla.

Torstai 26.8.2021 oli Itämeripäivä. Se on John Nurmisen Säätiön käynnistämä juhlapäivä meren kunniaksi.  Päivää vietetään vuosittain elokuun viimeisenä torstaina.

katso lisää: www.itameripaiva.fi

Keskiviikkona 25.8.2021:

Ihmettely, iloisuua ja kiitollisuus käyvät elämässä käsi kädessä hyväntuulisuuden kanssa. Onnellinen olet sinä, joka asut ihmettelyn, ilon ja kiitollisuuden luona. 

KS

Maanantaina 23.8.2021:

EINO LEINOn runosta Kylmä ilta (vuodelta 1915) ensimmäinen säkeistö:

Kesken kesää syksyn valju valta;

hohkaa kylmän henki kaikkialta,

hallatuulen hammas luihin puree,

metsä, järvvi murheellisna suree,

saaret seisoo liikkumattomassa

ikävässä ikiharmajassa,

puhuu kuolemaa jo puiden tohu,

aalto lyijynraskas rantojaan

huuhtoo ikuisilla huulillaan.

Torstaina 19.8.2021:

Kateelliset ihmiset saavat seuraavasta lohtua, joka johtuu siitä, että ihmisten kannettavien ristien eli painolastien määrä on aika lailla vakio:

Rutiköyhät murehtivat alati ja alinomaa: "Mistä saisin tänään rahaa ruokaan ja lääkkeisiin (sekä mahdollisesti tupakkaan ja alkoholiin?")

Ökyrikkaat murehtivat alati ja alinomaa: "Mistä saisin tänään lisää rahaa?"

KS

Keskiviikkona 18.8.2021:

Yle Radio 1:n eilisestä iltahartaudesta kuulin  asian, joka koskee sunnuntaita 15.8. Tuona päivänä elin näemmä niin voimakkaasti Maire-vaimovainajan syntymäpäivää hautausmaalla käynteineen, että seuraavassa oleva ortodoksinen teksti, jäi silloin tekemättä:

15.8.2021: Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen (katso tarvittaessa: ort.fi/kirkkokalenteri:) Ortodoksisen kirkkokunnan kirkkovuoden viimeinen suuri juhla on Jumalansynnyttäjän, Neitseen Marian kuolouneen nukkumisen juhla. Se on vakiintunut nykyiselle paikalleen jo 500-luvulla. Raamatusta ei löydy kuvausta Jumalansynnyttäjän viimeisistä vaiheista. Perimätiedon mukaan Neitsyt Maria otettiin ruumillisesti Taivaasen pian hänen kuolemansa jälkeen. -- Lämpöisen oloinen ilmaisu: kuolonuneen nukkuminen. Ilmaisen ajatukseni selvemmin: En pelkää kuolemaa, ja olen valmis kuolemaan, mutta sitten, kun se tulee, nukun mieluummin kuolonuneen.

Tiistaina 17.8.:

Eilen, maanantai-iltana menin  kodin sisäpihalle tavoitteenani kerätä ja heittää pois kauriilta jääneet omenanjäännökset. Vaan ne olivatkin syöneet omenat  tyystin kokonaan pois. Puista pudonneet olivat kaikki omenat kokonaisia ja pesemisen jälkeen käyttökelpoisia.

JK hautausmaakäynnistä tulleita jälkiajatuksia:

Toissapäivänä, vietyäni Maire-vaimovainajan haudalle syntymäpäiväkukat jäi normaali, kaksijakoinen hautausmaakäynnin olotila. Toisaalta lämmitti mieltä, kun käyminen fyysisen kuntoni puolesta onnistui vielä kohtuullisen hyvin. Toisaalta sitten jäi kaihoisan surullinen olo hautakiven ääressä käynnistä. Kukkasten kauneus oli lohtu, pienenpieni, mutta lohtu kuitenkin.

Tuli mieleen, onko hautausmaalla käynnit tässä hektisessä ja nykyisin vieläkin vain koronan varjostamassa elämässä vähitellen harvenemassa. Ovatko lapsemme ja lapsenlapsemme saaneet opetusta, että hautausmaakäynnit läheisten haudalla hyvään sivistykseenkin kuuluva tapa. Muistan, miten vanhempani minun lapsena ollessain aina opettivat, että hautausmaalla kuljetaan hiljaa, ei huudeta, ei juosta, ei astuta hautojen päälle. Siitä opetuksesta jäi pienelle lapselle "sivistynyt" olo.

VÄLIKEVENNYS:

Tarhan tädit veivät pikkulapsia hautausmaavierailulle. Vierailun jälkeen kotona kysyttiin vierailukäynnillä olleelta lapselta, miten se käynti hautausmaalla onnistui.

Lapsen vastaus: "Hyvin se onnistui, mutta oli siellä kovin hiljaista; vain yksi oli noussut ylös haravoimaan."

Maanantaina 16.8.2021:

Eilen, sunnuntaina, oli Maire-vaimovainajani syntymäpäivä.

Kävin hänen haudallaan Maunulan uurnalehdossa. Yleensä sanotaan, että ajan kuluminen haihduttaa murhetta ja ikävää. Ehkä niinkin. Joka tapauksessa murhe ja ikävä muuttavat muotoaan. Ilmeisesti siinä on kysymys minulle hyvin vaikeasta, ja kuitenkin ehkä tärkeimmästä ihmisen taidosta, luopumisen taidosta.

Muistan ensimmäisen Mairen kuoleman jälkeisen vuoden. En päästänyt kynttilää haudalla sammumaan kertaakaan. Eivät kukkasetkaan päässeet lakastumaan. Oikeastaan, kun silloin vielä oli pakkastalvet, pakkanen vain kaunisti ruusut haudalla.

Nyt olen sairauksien vaivatessa ja autolla ajamisenkin ollessa ajoittain  vähän sii o soo, siirtänyt haudan hoidon seurakunnalle. Hauta onkin hoidettu oikein esimerkillisen, suorastaan ihmeellisen hyvin. "Muist ain kiittä", ohjeisti äiti aikoinaan. No, sähköpostilla kirjoitin kiitoskehut seurakunnalle, vaikka eivät ne kyllä olleet niin juhlavat kuin kukat haudalla.

Sunnuntaina 15.8.2021

Aamulla herättyäni näin taas omenatarhassa kaksi metsäkaurista. Edelliskerralla oli kaksi aikuista, nyt oli yksi aikuinen ja yksi poikanen. Eivät ilmeisesti pelänneet minua, koska söivat ihan rauhassa pitkän aikaa maahan pudonneita omenia.

Lopuksi jo koputtelin ikkunaan, että jäisi syöntiomenoitakin. Niillä ei ollut näemmä koiran kuuloa, koska eivät olleet moksiskaan, siis millänsäkään. Vihdoin lähtivät hiljakseen kulkemaan ilmeisesti aidan toiselle puolelle naapurinaapuritalon omenatarhaa kohti. Ikkunanäkymäni loppui, mutta tosiaan, eivätköhän naaputitalon omenapuista pudonneet omenat saaneet huutia Kai menivät analysoimaan kummalla puolen pensasaitaa oli parempia omenia. Luulen ja toivon, että meidän Huvitukset pärjäsivät vertailussa kohtuullisesti.

Minulla on paha riippuvuus!

Minulla on paha riippuvuus blogin kirjoittamiseen.

torstai 12.8.2021

En ole varma, mutta voi olla pakko kirjoittaa edelleen oman kiellon päälle lyhyitä pätkiä ehkä lähes päivittäin blogia vielä tulevaisuudessakin  joitakin havaintoja elämästä.

Eilen aamuinen havainto oli tällainen: Kun heräsin noin kello 630 ja kävelin keittiön ikkunan ääreen katsomaan, miltä aamu näyttää, kun ei ollut vielä edes 13. päivä perjantaita, vaan torstai toivoa täynnä. No, muutaman kymmenen metrin päässä ikkunastamme näkyy takapihallamme omenapuita. Yhden puun juurella oli kaksi kaurista syömässä maahan tippuneita omenia. Liikehdintäni ikkunan luokse mennessäni kuitenkin pelästytti kauriit, joten ne juoksivat kiireesti metsään piiloon. Sen pituinen se. - Ja taas opetellaan ruotsia: Lyckliga i alla sina dagar. 

Onnellisen jatkon toivotuksin, Kalevi

Rakkaat, omaa elämäänne pohtivat lukijani!

Viimeksi kertomani sairaalareissuni on takanapäin. Kaikki käy vielä vähän epävarmasti ja korostuneen hitaasti. Hitaasti olen menossa kohti terveempiä päiviä kukaties. Taas uusi sairaalakutsukin tuli hiljan. Koronaepidemian voimistumisen tähden kutsun toteutus ilmeisesti viivästyy. Ovat luvanneet laittavansa minun vaivaisen kävelytaitoni uudelleen tiptop kuntoon.

Elokuun tekstiin laitoin osion kirkollisista pyhistä. Niihin lisään entiseen tapaan lyhyet omat kommenttini. Lisäksi olen pyytänyt omia kommenttejani täydentämään teologiystävältäni. Hän on Uudenkaupungin seurakunnan kirkkoherra emeritus Esa Mierlahti.

t. Kalevi S

LIPUTUSPÄIVÄT ELOKUUSSA 2021

maanantai 9.8. Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen päivä, suositeltu liputuspäivä. 

lauantai 28.8. Suomen luonnon päivä, suositeltu liputuspäivä. 

Suomen luonnon juhlaa vietetään myös esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa. Päivän organisoijat suosittelevat, että päivää voi viettää jonakin elokuisena arkipäivänä, ja kehottavat: "Mene mustikkametsään sekä opi ja nauti Suomen luonnossa."

Suomen luonnon päivää 2021 koordinoi Metsähallitus. www.suomenluonnonpäivä.fi -verkkopalvelua ylläpitää Suomen luonnonsuojeluliitto. 

MUITA TAPAHTUMIA ELOKUUSSA

KALEVAN KISAT  26. - 29.8. Ratinan kentällä, Tampereella nääs!

KOULUTYÖN KÄYNNISTYMINEN (Lähde: www.oph.fi)

Useimmat kunnat ovat julkaisseet esiopetuksen, perusopetuksen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten sekä aikuislukioiden työ- ja loma-ajat verkkosivuillaan. Lukuvuoden 2021─2022 koulutyö käynnistyy yleisimmin 11. elokuuta 2021, osassa maata jo 10.8. Kouluvuosi päättyy yleisesti lauantaina 4. kesäkuuta 2022.

NUKAHTAMINEN, NUKKUMINEN '

(Kirjoitettu maanantaina 9.8.2021;)

Nukahtamisen vaikeus johtunee usein huolien ja murheiden jauhamisesta. Tuo jauhintyö eli myllärinä toimiminen riippuu monista tekijöistä. Miettimättä tulee mieleen neljä syytä:

1) Jos ihmiset jaotellaan karkeasti kahteen leiriin, toiset meistä ovat "koviksia", toiset ovat "pehmoja" eli herkkiä. Noilla herkillä, kuten minulla, loukkaantumiskynnyskin on matala. He ovat "mestarimylläreitä", murheiden jauhajia.

2) Ilmeisesti se, että vatsan toiminnassa on ollut umpiotilanne, vaikuttanee huonoon olon syntymiseen ja nukahtamisen sekä nukkumiseen häiritsevästi. Apteekista löytyy lääkkeitä. Niiden vaikutus lienee yksilöllistä. Olen löytänyt avuksi kolme, neljä luumua päivässä. Jos omasta konstistasi tulee ilmavaivoja, vaihda kokeilemalla konstiasi.

3) Silläkin ainakin meillä senioreilla voi olla vaikutusta nukahtamiseen ja uneen, olemmeko ottaneet meille määrätyt lääkkeet säntillisesti. Unohtaminen ei tietenkään ole hyväksi. Mutta eiköhän yhtä tärkeää ole, että otamme lääkkeet oikea-aikaisesti. On annettava aikaa sillekin, että tutkii tuoteselosteesta ohjeen ottamisen ajankohdasta. Esimerkiksi aamulääkkeet on otettava aamulla ja iltalääkkeet illalla ja yleensä päivä päivältä suunnilleen samaan kellonaikaan. Minulla on esimerkiksi yksi lääke, joka on otettava puoli tuntia ennen ruokailua ja toinen, joka on otettava puoli tuntua ruokailun jälkeen. Mikäli lääkkeiden otto menee sekaisin, nukkumisenkin kanssa voi tulla sekoilua.

4) Jos edellinen yö on mennyt huonosti, sillä voi olla suuri häiritsevä vaikutus seuraavankin yön nukkumiseen. Ainakin seuraavan kerran nukahtamista edellisen vuorokauden huono uni häiritsee. Syy on se, että huonosti nukuttu yö aiheuttaa päivään väsymystä. Ja väsymys aiheuttaa sen, että huolet kaipaavat nukahtamista häiriten enemmän jauhamista. Nukahtamista häiritsee se, että huolien kasa tuntuu tavallista suuremmalta huonosta edellisyöstä johtuen.

Nukahtamiseen auttaa apteekin hyllyltä valikoitu unihormoni, melatoniini. Lääkkeitä kaihtaville tapaan yksinkertaistaen sanoa, että se ei ole lääke, vaan unihormoni. Meillä senioreillahan on se tilanne, että iän myötä käpyrauhasemme vähentää unihormonin tuottamista, kunnes hyvin vanhalla urgammal ihmisellä sen tuottaminen loppuu kokonaan. Pitäähän sitä toki apteekista hankkia, jos oma kehomme on lopettanut sen tuottamisen!

Neuvojen antaminen uniasioissa on maallikolle tosi vaikeaa sen vuoksi, että uneen liittyvät vaikeudet ovat todella yksilöllisiä. Ja toisaalta yksilönkin vaikeudet muuttavat muotoaan ajan kuluessa. Minulla on nykyisin menossa sellainen vaihe, että otan hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa ikivanhan tavan mukaan valeriaanaa. Olen päätynyt Sedonium-nimisiin tabletteihin. Kahdella tabletilla nukun noin viisi tuntia. Sitten aamulla anivarhain syön aamupuuron. Sen jälkeen tulee vielä helposti kolmen tunnin lisäuni. Olen tyytyväinen, kun saan tarvitsemani kahdeksan tuntia kokoon. Parempi olisi, kun se olisi yhtäjaksoista. Kesken unen herääminen on perussairauteni, erittäin vahvan stressitilan aikaansaannosta. Näillä mennään toistaiseksi.

HUOM! Valeriaanan nauttiminen edellyttää käytännössä lääkärin luvan. Lääkäri tarkistaa, että Valeriaana sopii yhteen mahdollisten muiden lääkkeiden kanssa.

Vielä kertaan yhden asian, joka voi olla jotenkin unenkin kanssa tekemisissä. Uneen perehtynyt erikoislääkäri sanoi minulle aikoinaan: "Vähennä perunan syöntiä ja lisää riisin syöntiä. Niin on aivoille terveellisempää."

TÄYSIKUU 

Kuu, Meri, Täysikuu, Valon Heijastuksia

Elokuinen täysikuu on, ja toivottavasti näkyy, sunnuntaina 22.8.2020

 

KIRKOLLISET PYHÄT

(evl.fi, katso. www.evl.fi > Kirkkovuosi)

 

SUNNUNTAI 2.8.2020

9. sunnuntai helluntaista

Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika

 

Liturginen väri: vihreä

Kaksi alttarikynttilää

 

Keskeistä: TOTUUS JA HARHA

"Kristitty joutuu elämässään kamppailemaan erottaakseen totuuden valheesta ja oikean väärästä. Jumalan tunteminen ja hänen tahtonsa kyseleminen ohjaavat häntä totuuteen."  -  Tuli tuosta teologisesta tekstistä mieleeni kymenlaaksolainen anoppivainajani. Hän tapasi sanoa olevansa rehellinen tyhmyyteen asti.

Toissa viikolla vertasimme toinen toistamme rehellisyyden suhteen lapsenlapsi Aleksin kanssa. Totesimme olevamme keskenämme samoilla linjoilla. Voimme esimerkiksi ottaa jonkin tapahtuneen virheen kontollemme, vaikka virheen aiheuttaja on joku muu.

Olen joskus aikaisemminkin esittänyt vanhan kasvattajapolven mielipiteen rehellisyyteen valmentamisesta. Aikoinaan muistan kuulleeni sanottavan, että äidin ja isän tulee ottaa kasvatuksessaan lapsesta pois esimerkiksi "varkaan henki" jo aivan varhaisessa lapsuudessa. Kun edellä oleva teksti käsittelee totuutta ja harhaa, parempi olisikin sanoa "varkaan henki" -ilmaisun sijasta poistettavaksi jo varhaisessa lapsuudessa "valheen henki". Toisaalta jään vielä pohtimaan, sisältääkö valheen henki käsitteenä myös käsitteen varkaan henki. Kun esimerkiksi äitini sanoi, että varkaan henki pitää kitkeä pois jo silloin, kun lapsi on pieni. Uskoakseni hän sai ajatuksensa esimerkiksi siitä, kun yksi kaverini kävi silloin tällöin meillä pelaamassa Mustaa Pekkaa, ja kun hänen käyntinsä jälkeen korteista puuttui aina vähintään yksi kortti.

 

 

SUNNUNTAI 9.8.2020

10. sunnuntai helluntaista

Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika

 

Liturginen väri: vihreä

Kaksi alttarikynttilää

 

Keskeistä: 

USKOLLISUUS JUMALAN LAHJOJEN HOITAMISESSA

"Tämän sunnuntain tekstit kehottavat hoitamaan Jumalalta saatuja lahjoja uskollisesti ja vastuullisesti. Kristityn velvollisuus on käyttää annettuja mahdollisuuksia älykkäästi ja viisaasti, totuudesta tinkimättä. Hänen toimintaansa ohjaa kaikissa elämänvaiheissa uskollisuus myös vähässä."

Otan yllä sanottuun liittyen kaksi esimerkkiä:

1. Kun siirryin 1970-luvun alkupuolella pitkälti yli neljäksi vuosikymmeneksi opettaja-valmentaja-pedagogiksi Helsinkiin, kohtasin kaksi valtaisan vakaata ja sydämellistä tukihenkilöä. Erkki Louhio oli oppi-isäni ja tukijani. Leo Virtaneva oli minulle kuin suojeleva isoveli, kunnioittavasti sekä työssä että muussa elämässä eteenpäin auttava ystävä.

Viime vuoden lokakuun viimeisessä Kirkko ja Kaupunki -lehdessä Olli Valtonen pohti, että "uskollisuus vähässä tarkoittaa jatkuvaa sitoutumista". Hän jatkoi pohdintaansa Raamatussa olevalla toteamuksella, että "ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa". "Laupeus on kadonnut käyttökielestä, mutta se tarkoittaa myötätuntoa ja hyviä tekoja." - Molemmat hyvät ystäväni, sekä Erkki että Leo, ovat jo vuosia sitten nukkuneet ikiuneen. He kumpikin olivat käytöksessään minua kohtaan sekä laupiaita että hyväntekijöinä minua kohtaan jatkuvasti sitoutuneita. Kiittäviä rukouksia tuonpuoleisiin Erkille ja Leolle.

 

2. Toisen esimerkin sitoutumisesta ja laupeudesta otan marjanpoiminnasta. Käsittääkseni hitaus ja nopeus ja erot niissä eri ihmisten välillä näkyvät myös marjanpoiminnassa. Tapasin hiljan nuorehkon ihmisen, jolla oli mitä selvimmin "marjan poimimisen armolahja". Kun hän poimi pensaista vadelmia, tuotos oli liioittelematta ainakin kymmenkertainen vanhuksen aikaan saamaan tuotokseen verrattuna. Lempein sanoin ja yhteistuumin he päättivät, että nuori poimija poimii vanhukselle marjoja, ja vanhus keskittyy kodin lämmössä omiin askareisiinsa, joissa hän koki onnistumisia. - Ehkäpä onkin niin, että koronavirusvaihe on lisännyt lähimmäisenrakkautta, laupeutta ja oikeanlaatuista sitoutumista. Upeaa, upeaa!

 

 

SUNNUNTAI 16.8.2020

11. sunnuntai helluntaista

Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika

 

Liturginen väri: vihreä

Kaksi alttarikynttilää

 

Keskeistä:

ETSIKKOAIKOJA

Tämä sunnuntai on lähellä juutalaisen perimätiedon mukaista temppelin hävityspäivää: Babylonian kuningas Nebukadnessar tuhosi kuningas Salomon rakentaman Jerusalemin Temppelin vuonna 586 ennen ajanlaskun alkua.

Tuohon tapahtumaan viittaa päivän perinteinen evankeliumi. "Jumalan oman kansan historia osoittaa, että elämässä on aikoja, jolloin ihminen ja ihmisyhteisöt joutuvat ratkaisujen ja valintojen eteen. Omiin kykyihin, ihmisviisauteen ja mahdollisesti omaan erikoisasemaan luottaminen estävät usein näissä tilanteissa kuulemasta Jumalan ääntä ja noudattamasta hänen kutsuaan. Etsikkoaikaan pätee sana: ´Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne´ (Hepr. 3:15)."

Etsikkoajasta tuli mieleen eräs keskustelutilanne, johon jouduin hiljan. Eräs läheinen ihminen sanoi minulle kohdatessamme: "En usko niin kuin sinä uskot."

Hän jatkoi: "Haluan keskustella kanssasi ja haastaa sinut keskusteluun Jumalan olemassaolosta. En usko, että Jumalaa ole olemassa." Pelkäsin, että keskustelusta tulee juu-ei -kina, ja jätin kinan väliin. Näin jälkikäteen käsitän, että läheiselleni oli tullut etsikkoaika, mutta hän ei ollut sitä havainnut. Haluan uskoa vakaasti, että hänelle on vielä tulossa paremmalla menestyksellä uusi etsikkoaika. Rukoilen, että tuo läheinen saa vielä etsikkoajan ja käyttää sen hyväkseen.

 

 

SUNNUNTAI 23.8.2020

12. sunnuntai helluntaista

Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika

 

Liturginen väri: vihreä

Kaksi alttarikynttilää

 

Keskeistä

Itsensä tutkiminen

"Jumalan sana neuvoo meitä arvioimaan itseämme ja elämäntapaamme. Oikea itsensä tunteminen näkyy nöyryytenä ottaa vastaan armo yksin Jumalan lahjana. Itseriittoisuus vääristää ihmisen todellisuudentajun. Hän kuvittelee pystyvänsä täyttämään Jumalan tahdon omin neuvoin."

Tähän sunnuntaihin sisältyy sana, joka on keskeinen selitys myös edellisen sunnuntain tapahtumaan eli etsikkoajan menemisestä "ohi". On vaara, että me ihmiset emme havaitse etsikkoaikaamme itseriittoisuuden johdosta. Siis: kulkekaamme valppaina elämämme polkuja!

Jäin vielä pohtimaan, voiko edellä olevaa näkemystä "viäntää savolaisittain viärinpäin". Meitä huonon minä-kuvan omaavia ihmisiä on ilmeisesti joukossamme ehkä paljonkin. Olen tavannut ainakin nuoria poikia, jotka näyttelevät "kovista", mutta ovat sisimmässä hyvinkin herkkiä ja epävarmoja. Jos ihmisellä on niin sanotusti huono minäkuva, hän voi armo-käsitteen edessä sisimmässään ajatella: "En ole sen arvoinen." Ei sekään taida olla ihan "fiksusti". ajateltu. - Svansen opp, sanoo ruotsalainen.

 

SUNNUNTAI 30.8.2020

13. sunnuntai helluntaista

Keskeistä

Jeesus, parantajamme

"Ihminen on kutsuttu ylistämään Jumalan nimeä. Synti estää meitä tekemästä näin, mutta Jeesus voi antaa meille näkevät silmät, kuulevat korvat ja Jumalan tekoja ylistävän kielen. Jeesuksen teot todistavat hänen rakkaudestaan ja voimastaan auttaa hädässä olevia ihmisiä."

>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

Edellä, KIRKOLLISET PYHÄT -otsikon jälkeen olevIa tekstejä täydentämään on seuraavassa Uudenkaupungin seurakunnan kirkkoherra emeritus Esa Mierlahden huomioita elokuun ja sen pyhiin liittyvistä asioista: 

<> Elämä elokuussa on käsittämätön lahja, jota voi vain hämmästellä. 

<> Elokuun pyhäpäivien teemoja ovat: Totuus ja harha - uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa - etsikkoaikoja - Jeesus parantajamme. Kaikki nämä teemat eivät ole niin kaukana kuin saatamme ensin ajatella, vaan arjessamme.Meillä on omat totuutemme ja harhamme, vaikka emme niitä aina halua katsella. - Mieluummin näemme ne toisisssa ihmisissä.Uskollisuus on hiljaista ja huomaamatonta. Sitä on paljon kätkössä. Hyvä, että on.

<> Etsikkoaikoja on vaikea sana. Tärkeitä hetkiä ja oivalluksia on kaikilla. Joskus ne unohdamme, joskus ne antavat toisen suunnan. - ehkä juuri kohti uskollisuutta - suhteessa omaan itseen, toisiin ihmisiin ja Jumalaan.

<>Tänä aikana aivan erityisesti korostuu suhteemme luontoon ja ympäristöön.  Mitä tarvitsemme ja mikä on välttämätöntä. Toisaalta, mikä on turhaa ja mistä voisimme luopua.

<>Opettajia ja tietäjiä on maailma täynnä. Jeesuksessa on jotain erityistä, aitoa ja vakuuttavaa                                                                                                                                                                                                      

Kiitos Esalle antamistasi hyvistä "kultahippusista". Kiva, kun ei tarvinnut Lappiin lähteä niitä hakemaan. t. Kalevi

   

 

TOIVON TOIVOTUS

Elämä ilman toivoa on kuollutta elämää. Toivon Sinulle myönteistä, tunnerikasta elollista elämää. Toivon Sinulle siis jatkuvaa toivon tunnetta, tunnetta siitä, että elämä on hyvin myönteisen tuntuista eli ihanaa. Toivo koronankin selättämisestä elähdyttäköön meidän kaikkien elämää!

t. Kalevi